Kaupan murros voimistui
Sähköinen vallankumous suomalaisessa kaupassa jatkui vuonna 2013. Verkkokauppaherätyksen kokivat yhä useammat kaupan alan yritykset, ja usko verkkokaupan voimaan vahvistui suurten toimijoiden parissa.
Vuoden aikana useilla foorumeilla, myös Kaupan liiton järjestämissä tilaisuuksissa korostettiin, että sähköinen vallankumous ei rajoitu yksin kasvavaan verkkokauppaan. Erilaiset digitaaliset palvelut, joiden tarkoituksena on asiakkaan ostoprosessin sujuvoittaminen ja ostokokemuksen miellyttäväksi tekeminen, ovat nyt erityinen kehittämiskohde suomalaisessa kaupassa. Käytännössä tämä näkyy erilaisten mobiilipalveluiden ja -markkinoinnin lisääntymisenä.
Ajatus monikanavaisesta liiketoiminnasta on lyönyt itsensä läpi. Tällä tarkoitetaan liiketoimintaa, jossa yhdistyvät verkkokauppa, ostamista helpottavat digitaaliset palvelut ja fyysinen myymälä. Tämän yhdistelmän uskotaan palvelevan nykykuluttajaa parhaiten.
Taustalla on näkemys kuluttajien ostokäyttäytymisen selkeästä muutoksesta ja kuluttajan vallan kasvusta. Kauppa pyrkii entistä tarkemmin kuuntelemaan ja pääsemään vuoropuheluun yhä vaativamman ja pirstaloituneemman kuluttajakentän kanssa.
Kansainvälinen kilpailukyky puntarissa
Kaupan kansainvälistyminen on jatkunut jo vuosia. Yhä useammat suomalaiset kaupan alan yritykset etabloituvat kansainvälisille markkinoille. Kotimaassa uudet ulkomaiset ketjut kiristävät kilpailua entisestään, verkkokaupasta puhumattakaan.
Vuoden 2013 aikana keskusteluun nousi kysymys siitä, onko suomalainen kauppa kansainvälisesti kilpailukykyinen. Paljon puhuttiin muun muassa verkkokaupan verokohtelusta kansainvälisiin toimijoihin verrattuna. Keskustelu laajeni EU-alueen digitaalisiin sisämarkkinoihin ja sisämarkkinoiden toimivuuteen. Kustannusten, verotuksen ja lakien toimeenpanon tulisi jäsenmaissa olla tietyiltä osin lähempänä toisiaan, sillä nykymallilla saattaa syntyä tilanteita, joissa suomalaisen kaupan kilpailukyky kärsii.
Digitaalisuus ei ole vain verkkokauppaa.
Venäläismatkailijoiden kulutus Suomessa tuli viime vuonna käännekohtaan. Loppuvuodesta kasvu hiipui, eivätkä venäläiset kuluttaneet maassamme entiseen malliin. Tähän on vaikuttanut Venäjän heikentynyt taloustilanne, ennen muuta ruplan arvon aleneminen. Samaan aikaan kilpailu venäläisturisteista on kiristynyt. Itänaapuristamme suunnataan ostoksille yhä useammin myös Viroon ja Ruotsiin.
Viroon tekevät runsaasti ostosmatkoja myös suomalaiset, mistä keskusteltiin vilkkaasti niin kaupan piirissä kuin julkisessa sanassa. Alkoholin lisäksi Virosta ostetaan muun muassa vaatteita, elintarvikkeita ja erilaisia palveluita. Kulutus on pois suomalaisilta kauppiailta ja palvelujen tarjoajilta. Valtiovallan toimenpiteet ovat ratkaisevia sen suhteen, miten asia tulevaisuudessa kehittyy.
Ostovoimasta suurin huoli
Vuonna 2013 Suomen talouden kehno kehitys aiheutti huolta laajalti. Kauppa oli erityisesti huolissaan ostovoimasta, jota valtiovallan toimeenpanemat verojen korotukset nakersivat entisestään
Kaupan liiton mielestä julkisen sektorin kokoa pienentämällä ja veropohjaa laajentamalla Suomen kansantalouden kokonaistilannetta voitaisiin parantaa pysyvästi, ostovoimaa lisätä ja turvata kaupan edellytykset säilyä merkittävänä työllistäjänä.
