Kaupan vuosi 2013

ENG / SE

Kaupalla vaikea vuosi

Kauppa palvelee koko kansantaloutta terveydenhuollosta rakentamiseen ja teollisuudesta kuluttajiin. Siksi kaikkien toimialojen menestys luo menestystä myös kaupalle. Kaupan elinvoima perustuu hyvinvointiin ja tehokkuuteen koko yhteiskunnassa.

Kauppa luo hyvinvointia työllistämällä suomalaisia ja investoimalla Suomeen. Kauppa on yksi suurimmista rakennus-, kone- ja laite-, kulkuväline- ja ICT-investoijista Suomessa ja vyöryttää siten hyvinvointia ja työllisyyttä myös muille aloille.

Vuonna 2012 kaupan investoinnit kasvoivat vielä 14 prosenttia, mutta ICT-investoinnit olivat jo pienentyneet. Kaupan liiton kyselyn mukaan vuonna 2013 kaupan investoinnit kääntyivät kokonaisuudessaan laskuun, eikä niiden odoteta kasvavan myöskään 2014.

Kaupan liikevaihto kutistui

Sekä tukkukaupan että vähittäiskaupan liikevaihdon määrät kutistuivat vuonna 2013. Myös päivittäistavarakaupan myynnin määrä pieneni, mutta inflaatio piti päivittäistavarakaupan liikevaihdon arvon muutoksen positiivisena.

Ankeat ajat jatkuvat myös 2014. Varsinkin alkuvuosi on hankala. Kaupan liiton ennusteen mukaan vähittäiskaupan liikevaihdon määrä pienenee edelleen, ja vasta 2015 nähdään kasvua. Myöskään tukkukaupan ei ennusteta kasvavan vielä tänä vuonna vaan vasta 2015. Niin vähittäis- kuin tukkukaupassakin kasvu jää selvästi 1990-luvun lopun ja 2000-luvun alun lukemia hitaammaksi.

Kauppa on kustannusten ravintoketjussa viimeinen lenkki, kun eri alojen palkka- ja muut kustannukset kertautuvat hintoihin. Kustannuskehitys muun muassa kuljetuksissa, varastoinnissa, logistiikassa, kiinteistöpalveluissa, tietohallinnossa, mainonnassa ja markkinoinnissa sekä valmistuksessa määrittelee myös kaupan kustannukset.

Kaupan työllisyys kääntyi laskuun

Kauppa on suurin yksityisen sektorin työllistäjä. Vuonna 2013 koko kaupan alalla oli 296 000 työllistä. Kaupan rooli nuorten työllistäjänä ja nuorisotyöttömyyden torjujana on erityisen tärkeä.

Viime vuonna vähittäiskauppa alkoi sopeuttaa työvoimansa määrää hitaan kasvun aikaan ja ulkomaiseen kilpailuun. Käänne tapahtui kesällä. Vielä alkuvuodesta vähittäiskauppa jopa lisäsi työllisten määrää, mutta loppuvuonna määrä pieneni 3 000 työllisellä. Tukkukaupassa työllisten määrä pieneni viime vuonna 2 000:lla. Vuonna 2014 vähittäiskaupan ja tukkukaupan työllisyyden ennustetaan edelleen pienenevän yhteensä 6 000 työllisellä.

Vero, Venäjä, Viro, Joulukauppa

Verkkokaupan kasvu ei näyttänyt Suomessa vuonna 2013 hiipumisen merkkejä: tavaroiden ja palveluiden verkkokauppa kasvoi lähes 9 %. Verkkokaupan yleistyminen lisäsi kaupan kansainvälistä kilpailua.

Suomeen matkustavien venäläisten kulutuksessa sen sijaan nähtiin käännekohta vuonna 2013 – venäläiset eivät kuluttaneet Suomen-matkoillaan entiseen malliin. Vaikka tilastojen mukaan venäläismatkailijoiden tax-free-ostokset kääntyivät vuonna 2013 laskuun, ostosmatkailu oli kuitenkin itänaapureille edelleen suurin syy tulla Suomeen.

Suomalaisten kulutus Virossa kasvoi vuonna 2012 ennätykselliseen 501 miljoonaan euroon. Viron hintataso houkutteli erityisesti lapsiperheitä ja usein Virossa matkustavia.

Joulukuu on vähittäiskaupalle vuoden tärkein sesonki. Vuodenvaihteen 2013–2014 joulukauppa tuotti kuitenkin kaupalle pettymyksen, sillä liikevaihto supistui 1,4 % ja tavaratalokauppa liki 2 %.

Takaisin ylös