Kansainvälistä edunvalvontaa
Kaupan liitto on suomalaisen kaupan edunvalvoja myös kansainvälisellä tasolla. Tärkeimpiä suuntia ovat luontaisesti EU ja Venäjä. EU tuottaa merkittävällä tavalla kauppaan vaikuttavaa lainsäädäntöä. Venäjä taas on valtava markkina-alue, jonka kaupallinen ja taloudellinen merkitys Suomelle on suuri. Venäläisturistit myös muodostavat merkittävimmän ulkomaisten asiakkaiden ryhmän Suomessa.
Tärkeänä tavoitteena jo vuosien ajan on ollut edistää suomalaisten kaupan alan yritysten toimintaedellytyksiä Venäjällä. Vuonna 2013 liiton Venäjän kaupan ryhmä seurasi erityisesti maan WTO-jäsenyyden vaikutuksia. Parhaillaan kauppa seuraa myös kärjistynyttä Ukrainan-tilannetta ja sen vaikutuksia.
WTO:n puitteissa Venäjä testaa tällä hetkellä pelisääntöjä ja mahdollisuuksia suosia omaa tuotantoaan. Kaupan liitto pyrkii vaikuttamaan niin, että siirtymävaiheessa EU toimisi mahdollisimman yhdenmukaisesti Venäjän suuntaan. Liitto informoi säännöllisesti Suomen viranomaisia muun muassa tullitariffeihin ja tullauskäytäntöihin liittyvistä epäkohdista ja sopimuspoikkeamista, joilla on vaikusta kaupan yrityksiin.
Kaupan liitto järjesti huhtikuussa 2013 Pietarissa seminaarin Venäläinen asiakas – suomalainen kauppa. Hyvää palautetta saaneeseen tilaisuuteen osallistui lähes 100 yritystä sekä kymmeniä Venäjän kaupan asiantuntijoita.
Kauppapolitiikan pelisääntöihin vaikutetaan
Venäjän lisäksi protektionistisia toimia ovat viime aikoina väläytelleet muutkin suuret kehittyvät taloudet. Suomen näkökulmasta erityinen mielenkiinto on kohdistunut ns. BRIC-maihin (Brasilia, Venäjä, Intia ja Kiina). Kaikissa niissä kasvu on hidastunut takavuosien huimista luvuista, mutta ne ovat edelleen suomalaiselle kaupalle mielenkiintoisia markkinoita, koska yksityisellä kulutuksella on talouskasvussa merkittävä rooli.
Kaupan liitto seuraa kiinnostuneena myös EU:n ja Yhdysvaltojen välisiä kauppa- ja investointikumppanuusneuvotteluja. Toteutuessaan maailman kahden kulutuskykyisimmän markkinan USA:n ja EU:n välinen vapaakauppasopimus olisi myös suomalaiselle kaupalle myönteinen asia, vaikkei suinkaan ongelmaton. Toimialan kannalta keskeisistä asioista, joita ovat muun muassa teknisen sääntelyn harmonisointi ja kauppamenettelyjen helpottaminen, on annettu aktiivisesti palautetta ulkoasianministeriölle.
Maksamisen kustannukset kohtuullisiksi
EU:ssa vuodesta 2004 lähtien valmisteltu SEPA-hanke eli yhteisen eurooppalaisen maksualueen synnyttäminen toteutui pääosin vuonna 2013. Viimeisenä vaiheena suoraveloituksen siirtymäaika umpeutuu 2014. SEPAn tavoitteena on yhdenmukaisuuden lisääminen maksamisessa EU-alueella. Tämä koskee muun muassa tilisiirtoja, suoraveloituksia ja korttimaksamista.
Kaupan liiton tavoitteena on, että tehokkaiksi todetut suomalaiset ratkaisut edellä mainituissa asioissa tulisivat laajemmin käyttöön muualla Euroopassa. Tämä olisi luontaista, koska Suomi on maksamiseen liittyvissä käytännöissä ja pankkitoiminnassa edelläkävijämaita.
Maksaminen on Suomessa palveluille ja kaupalle suuri kustannus. Tavoitteena onkin, että korttikustannukset, samoin kuin maksamisen kustannukset yleensä, olisivat nykyistä kohtuullisemmat. Asiaan vaikutetaan sekä kansallisesti että EU-tasolla.
Riskinä on se, että maksamisen teknologian kehitys johtaa yhä kallistuviin kustannuksiin. Yhteiskunnan on varmistettava, että vanhat ja uudet tavat maksaa ovat kohtuuhintaisia ja kaikkien kansanryhmien ulottuvilla.
Omaehtoisuus parempi kuin pakotteet
Kaupan liitto seuraa eurooppalaisia sääntelyhankkeita. Pyrkimyksenä on tunnistaa kaupan alaan vaikuttavat hankkeet mahdollisimman aikaisessa vaiheessa ja vaikuttaa niihin mahdollisuuksien mukaan jo ennen lainsäädäntöprosessin käynnistymistä.
Vuonna 2013 keskeisin tällainen oli Euroopan vähittäiskaupan toimintasuunnitelmaan liittyvä elintarvikeketjun kauppatapoja koskeva sääntelyhanke. Kaupan liiton tavoitteena on itsesääntelyn toteutuminen ja pakottavan lainsäädännön välttäminen.
Suomalaisen elintarvikeketjun toiminta on hyvä esimerkki siitä, kuinka joustava itsesääntely toimii paremmin kuin pakottavat säädökset. Suomi on yksi Euroopan ensimmäisiä maita, jossa elintarvikeketjun itsesääntelyä toteuttavat kauppa, maataloustuottajat ja jalostava teollisuus yhdessä. Hyvää kauppatapaa valvomaan perustettiin alkuvuonna 2014 Elintarvikeketjun kauppatapalautakunta.
Lisäksi kauppa on seurannut tiiviisti muun muassa valmisteilla olevaa EU:n tietosuoja-asetusta. Työ jatkuu vuonna 2014. Samoin Euroopan komission tuoteturvallisuus- ja markkinavalvontaehdotuksiin ja alkuperämaamerkintöihin liittyvä vaikuttaminen jatkuu.
