Suomalainen kauppa on kansainvälistä
Suomalaisen kaupan kansainvälistyminen alkoi toden teolla 1990-luvulle tultaessa, jolloin suurimmat vähittäiskaupan toimijat alkoivat perustaa yksiköitä ulkomaille.
Stockmann avasi ensimmäisen myymälänsä Moskovaan vuonna 1989 ja Tallinnaan vuonna 1993. Tänä päivänä Stockmannilla on tavarataloja sekä muotiliikeketjujen, Lindexin ja Seppälän, myymälöitä yhteensä 700 kappaletta 16 eri maassa.
K-ryhmä perusti ensimmäiset rautakaupan ja maataloustalouskaupan yksikkönsä ulkomaille 2000-luvun alussa. Markkina-alueita olivat Baltian maat sekä Ruotsi. Heti perään mukaan tuli ruokakauppa, ja toiminta laajeni Venäjälle. Nykyisin Keskolla on liiketoimintaa Suomen lisäksi Ruotsissa, Norjassa, Virossa, Latviassa, Liettuassa, Venäjällä sekä Valko-Venäjällä.
S-ryhmä perusti vuonna 1995 Sokos-tavaratalon Tallinnaan. Sittemmin liiketoimintaa ulkomailla on harjoitettu Prisma-lipun alla. Ensimmäiseksi Prismoja avattiin Tallinnan alueelle, ja sittemmin muualle Viroon, muihin Baltian maihin sekä nopealla tahdilla Venäjälle Pietariin. Tänä päivänä näissä maissa toimii yhteensä 33 Prismaa.
Aidosti globaali Marimekko
Suomalaista designikonia, Marimekkoa, on aina pidetty maailmanluokan brändinä. Kansainvälistä nostetta se sai jo 1960-luvulla, kun Jacqueline Kennedy esiintyi Marimekon vaatteissa ja teki näin suomalaista muotia tunnetuksi ympäri maailman.
Todelliseen lentoon Marimekon kansainvälistyminen on lähtenyt viimeisten viiden vuoden aikana.
”Visionamme on olla yksi maailman kiehtovimmista designbrändeistä ja rakentaa ensimmäinen aidosti globaali suomalainen vähittäiskauppayritys”, toimitusjohtaja Mika Ihamuotila tiivistää.
Marimekolla on nyt noin 130 myymälää Aasiassa, Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa.
”Keskitymme markkina-alueille, jotka joko kasvavat erittäin nopeasti, joilla brändimme on tunnettu ennestään tai joilla on luontaista kysyntää tuotteillemme.”
Yksi harkinnassa ollut kasvusuunta oli myös Etelä-Eurooppa, jonne laajentumista on lykätty.
”Näkemyksemme oli, että alueelle tulee pitkäaikainen talouskriisi. Tässä päätöksessä meillä oli varmasti mukana onneakin”, Ihamuotila toteaa.
Marimekon kansainvälistymisstrategia pohjautuu vahvalle identiteetille ja erottautumiseen muista. Omintakeinen design ja laadukkaat tuotteet ovat kaiken a ja o.
”Teemme brändiämme tunnetuksi myös rohkeilla tapahtumilla. Shanghain People’s Parkissa järjestimme muotinäytöksen ensimmäisenä muotibrändinä. Saamamme näkyvyys tukee kasvustrategiaamme Kiinassa. Panostamme lisäksi vahvasti Marimekko-myymälöihin, jotka toimivat samalla näyteikkunana merkittävien tavaratalojen sisäänostajille”, Mika Ihamuotila kertoo.
Vuonna 2014 Marimekon kansainvälistyminen jatkuu. Uusia myymälöitä ja shop-in-shoppeja on tulossa muun muassa Japaniin, Hongkongiin, Manner-Kiinaan, Etelä-Koreaan, Kanadaan ja Meksikoon.
Bang & Bonsomer uskoo IVY-maiden markkinaan
Teollisuuden raaka- ja lisäaineiden teknistä kauppaa harjoittava Bang & Bonsomer aloitti kansainvälistymisen heti Neuvostoliiton hajottua vuonna 1992 ja laajensi toimintaansa nopeasti koko entisen Neuvostoliiton alueelle. Tänä päivänä yritys toimii Suomen lisäksi Venäjällä, Ukrainassa, Kazakstanissa, Valkovenäjällä, Liettuassa, Latviassa ja Virossa.
”IVY-maiden markkinat muuttuvat nopeasti ja tarjoavat paljon mahdollisuuksia. Toki myös ikäviin yllätyksiin täytyy varautua, mutta liikaa niitä ei pidä pelätä. Haasteita tuovat vaihtelevat valuuttakurssit ja byrokratian, kuten tullimuodollisuuksien, hallinta. Osaaminen näissä asioissa tuo kuitenkin selvää kilpailuetua”, toimitusjohtaja Mikko Teittinen kertoo.
Bang & Bonsomerin asiakasyritykset ovat viime vuosina investoineet voimakkaasti uuteen valmistusteknologiaan ja -kapasiteettiin. Parhaat yritykset ovat laadullisesti länsieurooppalaisten yritysten tasolla ja kasvavat nopeasti. Vahva tuotekehitystrendi monilla aloilla luo kysyntää Bang & Bonsomerin kaltaiselle asiantuntijayritykselle.
Mikko Teittinen toteaa, että suomalaisilla on jopa ihmeteltävän positiivinen, luotettava ja rehellinen maine Venäjällä ja muissa IVY-maissa.
”Kansainvälinen kilpailu näillä kasvavilla markkinoilla on kovaa, eikä pelkällä suomalaisuudella pärjää. Tärkein kilpailukykytekijä on oman toimialan huippuosaaminen. Suomalaisuudesta on kuitenkin selvästi hyötyä.”
Bang & Bonsomerin tavoitteena on kasvaa edelleen nykyisellä maantieteellisellä alueella.
”Uskomme, että siihen on hyvät mahdollisuudet, vaikka nykyinen poliittinen kriisi ja valuuttojen devalvoituminen todennäköisesti hieman hidastavat kehitystä. Olemme kuitenkin sitoutuneet toimintamaihimme pitkällä tähtäimellä ja valmistautuneet myös huonompiin aikoihin”, Teittinen toteaa.
Onninen vahvistuu Norjassa
Teknistä kauppaa harjoittavalla Onninen Oy:llä on toimintaa Suomen lisäksi Ruotsissa, Norjassa, Puolassa, Venäjällä ja Baltiassa. Kansainvälistyminen alkoi 1990-luvulla, kun ensimmäiset ulkomaiset tytäryhtiöt perustettiin. Nyt jo puolet liikevaihdosta tulee Suomen ulkopuolelta.
Vuonna 2013 Onninen laajensi toimintaansa Norjassa hankkimalla omistukseensa Bergenissä toimivan SH Trading -yhtiön, joka on erikoistunut meri-, öljy- ja kaasuteollisuuteen.
”Onninen on jo markkinajohtaja Norjan sähköurakointitoimialalla. Nyt tavoitteenamme on kehittyä LVI-liiketoiminnassa sekä meri-, öljy- ja kaasuteollisuuden markkinoilla”, Onninen AS:n toimitusjohtaja Endre Espeseth kertoo.
Hänen mukaansa Norja on Onniselle tärkeä markkina, koska maa on taloudellisesti vahva ja investoinnit kehittyvät vakaasti useilla alueilla.
”Norjan markkinat ovat monella tapaa haastavat, sillä ne ovat keskittyneet ja säädellyt. Kehittyneen sähköisen liiketoiminnan osuus on suuri. Tämä avaa taloudellisesti kiinnostavia markkinoita kovemmalle kilpailulle – sekä paikallisesti että kansainvälisesti”, Espeseth toteaa.
Onninen kuitenkin luottaa kilpailukykyynsä.
”Olemme yksi Pohjoismaiden vahvimmista tukkuliikkeistä. Valttinamme on paikallinen markkinaymmärrys ja -näkemys. Näin voimme vastata kiristyvään kilpailuun proaktiivisesti”, Espeseth uskoo.
