Rautakauppias tähyää Euroopan huipulle
Jos kuulet, että suomalainen yritys on jollain metsäteollisuuden osa-alueella maailman suurin, se ei sinua luultavasti hämmästytä. Mutta jos sinulle kerrotaan, että suomalainen yritys on jollain kaupan osa-alueella Euroopan viidenneksi suurin, sinun voi olla vaikea uskoa sitä.
Näin on kuitenkin päässyt käymään. Rautakaupan eurooppalaisten jättiläisten kerhossa Kesko on viidenneksi kookkain heti ranskalaisen Groupe Adeon, brittiläisen Kingfisherin sekä saksalaisten OBIn ja Bauhausin jälkeen.
Viiden miljardin euron vähittäis- ja yritysasiakasmyynnillä rakentamisen ja talotekniikan kauppa on K-ryhmän toiseksi suurin toimiala. Sen osuus Keskon kokonaisliikevaihdosta on 41 prosenttia. Kasvunäkymätkin ovat hyvät: eurooppalaisessa rakentamisen- ja talotekniikankaupassa markkinat eivät vielä ole lähelläkään saturoitumispistettä, eikä kilpailutilannekaan ole paikoilleen jähmettynyt.
– Keskon kansainvälistynein liiketoiminta-alue tekee kauppaa yhdeksässä maassa ja työllistää 18 000 alan ammattilaista. Toimialan tulos on kehittynyt positiivisesti, mikä mahdollistaa vahvan kasvustrategian toteuttamisen tulevaisuudessa, Keskon varatoimitusjohtaja sekä rakentamisen ja talotekniikan kaupan toimialajohtaja Terho Kalliokoski kertoo.
Hän väläyttää, että etabloituminen uusillekin markkinoille on mahdollista. Tavoitteena ei ole enempää eikä vähempää kuin kasvaa Euroopan kolmen suurimman alan toimijan joukkoon.
Toimialarajat murtuvat
Asentoon, jossa nyt ollaan, ei ole päästy hetkessä eikä helpolla. Takana on rakennejärjestelyjä niin kotimaassa kuin ulkomailla. Merkittävin niistä on vuonna 2016 toteutettu Onninen Oy:n osto.
– Näin vahvistimme asemaamme ammattirakentajien keskuudessa, vaikka toki olemme tehneet rautakauppaa suoraan yritysten kanssa jo yli 50 vuotta. Kuitenkin juuri nyt rakentamisen megatrendit vahvistavat b-to-b-kaupan kasvua. Syitä ovat esimerkiksi rakentamisen ja remontoinnin teknistyminen ja sääntelyn lisääntyminen, korjausrakentamisen tarpeen jatkuva kasvu sekä se, että kuluttajat ulkoistavat rakentamisen ja remontoinnin yhä useammin ammattilaisille, Kalliokoski taustoittaa.
Hän sanoo, että K-ryhmän rautakaupan ja Onnisen yhteen meno on niin sanotusti perfect match. Rakennustarvikkeiden ja rautakaupan muiden perinteisten tuoteryhmien täydentäjäksi Onniselta saatiin lämpö-, vesi-, ilmastointi- ja sähkötarviketarjontaa sekä -osaamista.
Kiinnostavaa yrityskaupassa on myös perinteisten toimialarajojen rikkoutuminen, ostihan vähittäiskauppa siinä teknisen tukkukaupan.
– Uudella kombinaatiolla meillä on mahdollisuus palvella hyvin niin kuluttaja- kuin yritysasiakkaitamme. Tarkoituksemme on murtaa markkinoilla olemassa olevia rakenteita ja luoda jotain uudenlaista, jota koko Euroopassa ei vielä ole nähty, Kalliokoski visioi.
Julkisuudessa on ollut vahvasti esillä myös Rautia- ja K-Rauta-ketjujen yhdistäminen, joka ajoittuu vuoteen 2017. Uusia K-Rautoja toimii keväällä Suomessa noin 140.
Oppeja kansainvälistymisestä
Keskon rakentamisen ja talotekniikan kaupasta jo 55 prosenttia suuntautuu Suomen rajojen ulkopuolelle – ja osuus kasvaa. Markkinoille on rantauduttu monin eri tavoin.
– Ruotsissa ja Latviassa käytössä oli ns. green field -strategia eli olemme rakentaneet jokaisen yksikön alusta loppuun itse. Venäjällä ostimme pienen ketjun, jonka muutimme K-Raudaksi uusimalla kaikki myymälät. Lisäksi olemme perustaneet sinne uusia kauppoja. Olemme enemmistöomistajia Kesko Senukai -yhtiössä, joka toimii Baltiassa. Tämä yhtiö puolestaan omistaa enemmistön Valko-Venäjällä toimivasta Oma-ketjusta. Norjassa ostimme Byggmakker-ketjun ja Puolassa toimimme tällä hetkellä pelkästään Onninen-nimellä.
Kalliokosken mukaan Kesko on jo markkinajohtaja useissa maissa, joissa se toimii. Kasvupotentiaalia silti vielä riittää.
Mitä kansainvälistyminen on Keskolle opettanut ja mitä se on vaatinut?
– Kansainvälistymisessä kannustan rohkeuteen, vaan en uhkarohkeuteen. Ennen kuin maailmalle lähdetään, kotikentän on oltava kunnossa. Suomessa sekä K-Raudalla että Onnisella on vahva markkinajohtajan asema. Yrityksessä olevan osaamisen on tuettava kansainväliseen liiketoimintaan ryhtymistä.
Kalliokoski muistuttaa, että on eri asia toimia yksillä vierailla markkinoilla kuin useassa eri maassa. Vaikka Itämeren maissa on paljon yhteistä, niissä on myös selviä eroja. Nämä erot esimerkiksi elintasossa ja sitä kautta vaatimustasossa on kyettävä ottamaan konsepteissa huomioon.
– Olemme huomanneet, että yritysoston kautta kansainvälistyminen on sujuvampaa kuin puhtaalta pöydältä aloittaminen. Kompastuskiveksi voivat kuitenkin tulla erilaiset yrityskulttuurit, joten niiden yhteensovittamiseen on varattava aikaa ja kärsivällisyyttä.
