Alkoholilain uudistus piristää kotimarkkinoita
Vuosikausia jatkunut, tunteiden värittämä keskustelu saatiin lopulta maaliin, kun eduskunta päätti joulukuussa 2017 uudesta alkoholilaista. Se tuli kokonaisuudessaan voimaan maaliskuussa 2018.
Alkoholilaki on ollut Suomessa yksi Euroopan tiukimmista, ja nyt astuttiin pieni askel kohti vapaampaa ja suvaitsevaisempaa mallia. Viimeksi tähän intohimoja herättävään lakiin on uskallettu tehdä suurempia muutoksia 1960-luvulla.
Laaja uudistus sallii muun muassa enintään 5,5 prosentin vahvuisten alkoholijuomien myynnin myös Alkon ulkopuolella, alkoholin vähittäismyyntiluvan saaneissa ruokakaupoissa ja kioskeissa. Tervetulleita muutoksia laki tuo myös ravintoloiden anniskelukäytäntöihin.
Uudistus on hyvin maltillinen, ja sitä voidaan pitää päänavauksena alkoholipolitiikan liberalisointiin maassamme. Liialliseen holhoukseen ei ole syytä, kun alkoholin kokonaiskulutus ja nuorten alkoholinkäyttö ovat vähentyneet Suomessa jo useita vuosia peräkkäin. Yhä useammin alkoholi nähdään osana ruokakulttuuria, ja ostopäätöksissä laatu korostuu määrän sijaan.
Alkoholilain uudistus tukee kotimarkkinoita, vähentää matkustajatuontia ja siirtää verotuloja kotimaahan. Paitsi kaupan puolesta, olemme iloisia ravintolapalveluiden ja suomalaisen pienpanimoteollisuuden puolesta, joille uudistus tuo piristysruiskeen.
Kaupan liitto jatkaa työtä vapaamman alkoholipolitiikan ja alan kilpailun lisäämisen puolesta. Lopullisena tavoitteenamme on Alkon vähittäismyyntimonopolin purkaminen, sillä sille ei ole avoimilla markkinoilla perusteita.
Seuraavaksi vuoroon apteekit
Kaupan liiton seuraava tavoite suomalaisen yhteiskunnan normienpurkutaloissa on apteekkialan kilpailun lisääminen. Tavoitteena on saada esitys asiasta seuraavaan hallitusohjelmaan.
Parhaillaan Päivittäistavarakauppa ry:n toimeksiannosta selvitetään lääkejakelun uudistamistarpeita. Selvitysryhmän mukaan sääntelyllä suojattaviksi ydinasioiksi tulisi nostaa lääkitysturvallisuus sekä lääkkeiden saatavuuden varmistaminen kaikissa tilanteissa. Keskeisiä asioita ovat myös toiminnan laadun, kustannustehokkuuden ja alueellisen kattavuuden varmistaminen.
Myös Kaupan liiton näkemyksen mukaan alalla tarvitaan sääntelyä, jossa lääkitysturvallisuus on lähtökohta. Myös alalle kuuluva ammattitaito on välttämätöntä. On kuitenkin syytä erottaa toisistaan käsikauppalääkkeiden ja reseptilääkkeiden myynnille asetettavat vaatimukset.
Kilpailun lisääminen alalla olisi ehdottomasti tervetullutta, koska asioita on mahdollista hoitaa nykyistä kustannustehokkaammin. Tehostuneesta lääkejakelusta hyötyisi koko yhteiskunta. Tulevaisuudessa toimiva lääkejakelu vaatii tuekseen suuria investointeja ja huipputeknologiaa.
Myynnin vapauttamisesta ja toimialan uudistamisesta on saatu hyviä kokemuksia useista Euroopan maista, muun muassa Ruotsista, jossa apteekkiala sääntelyn asteittaisen purkamisen jälkeen vapautettiin lopullisesti kilpailulle vuonna 2009. Tämän jälkeen apteekkien määrä on kasvanut radikaalisti, aukioloajat ovat pidentyneet, lääkkeiden saatavuus on parantunut ja apteekkien valikoimat kasvaneet. Asiakastyytyväisyys on erittäin korkealla tasolla.
Aukioloaikoihin ollaan tyytyväisiä
Vuonna 2017 meille kertyi lisää kokemusta kauppojen aukioloaikojen vapauttamisesta. Kokemukset ovat niin positiiviset, että harva enää asettaa kyseenalaiseksi sitä, miksi liian pitkään jatkunutta sääntelyä kannatti purkaa. Ennen kaikkea suuri enemmistö kuluttajista kokee vapautuneet aukioloajat erittäin tervetulleena uudistuksena.
Kaikkein tyytyväisimpiä vapautuneisiin aukioloaikoihin ovat tutkimusten mukaan pääasiassa viikonloppuisin kaupoissa asioivat asiakkaat, kuten lapsiperheet.
