Vastuullisten vapaiden markkinoiden puolesta
Niin Suomessa kuin koko EU:ssa on nähtävissä halukkuutta sääntelyn purkamiseen. Nyt keskustellaan yhä voimakkaammin monopolien oikeutuksesta ja kilpailun merkityksestä. Markkinamekanismeille halutaan antaa tilaa, mutta kehitys etenee kovin hitaasti. Tavoite purkaa turhaa sääntelyä on kaupan kannalta hyvä asia, jonka eteenpäin viemiseksi on tehty työtä jo pitkään.
Normienpurkutalkoot Suomessa ovat edenneet hyvin. EU:sta tulevan lainsäädännön kohdalla tilanne on kaksijakoinen.
Kaupan kannalta myönteinen asia on pyrkimys kuluttajansuojan harmonisointiin koko EU:ssa. Harmonisoinnin on tarkoitus koskea sekä verkkokauppaa että kivijalkakauppaa. Kaupan liiton näkemyksen mukaan kuluttajansuojan pitäisi olla Euroopassa yhtenevä maasta tai jakelukanavasta riippumatta. Tämä olisi sekä eurooppalaisten kuluttajien että suomalaisen kaupan etu. Suomessa kuluttajansuoja on EU:n ehdotonta kärkitasoa.
Tämänhetkisestä tilanteesta hyötyvät kuluttajansuojaa väljemmin toteuttavat maat etenkin verkkokaupassa. Harmonisoinnissa ei suinkaan ole kyse suomalaisen kuluttajansuojan heikentämisestä, vaan yleiseurooppalaisen kuluttajansuojan parantamisesta ja yhdenmukaistamisesta.
Käytännesäännöt helpottamaan tietosuoja-asetuksen soveltamista
Toukokuussa 2018 voimaan tulevaa EU:n tietosuoja-asetusta on valmisteltu pitkään, mikä kertoo hankkeeseen liittyvistä haasteista. Sääntelyn tulkinnallisuus sekä asiaan liittyvien kansallisten säädösten valmistelun jääminen aivan loppusuoralle on johtamassa siihen, että tuskin yksikään yritys voi olla sataprosenttisen varma siitä, että se täyttää määräaikaan mennessä kaikki lainsäädännön vaatimukset. Kuitenkin sanktiot mahdollisista virheistä ovat erittäin kovat.
Tietosuoja-asetus koskee kaikkia yritysten ylläpitämiä rekistereitä, joissa käsitellään henkilötietoja: asiakkaista, henkilöstöstä ja sidosryhmistä. Asetus takaa rekistereissä oleville henkilöille huomattavia oikeuksia omien tietojensa saamiseen, niiden käytön kieltämiseen tai tietojen siirtämiseen. Tästä syystä kaikkien rekistereiden on oltava sähköisessä muodossa.
Onneksi tietosuoja-asetuksen mukaan rekisterinpitäjiä eli tässä tapauksessa kaupan alan yrityksiä edustavat toimialayhdistykset voivat säännösten soveltamisen täsmentämiseksi laatia käytännesääntöjä, joilla soveltamista helpotetaan. Kaupan liitto tekee tätä työtä keväällä 2018 yhdessä jäsenyritystensä tietosuoja-asiantuntijoiden kanssa. Uskomme tästä olevan apua erityisesti pienille ja keskisuurille kaupan alan yrityksille.
Uutta sääntelyä sähköiseen viestintään
Tietosuoja-asetuksen rinnalla on tarkoitus tulla voimaan sähköistä viestintää koskeva tietosuoja-asetus, jonka säädökset koskevat muun muassa digitaalista suoramarkkinointia. Säännöksellä pyritään suojaamaan sähköisen viestinnän luottamuksellisuutta niin yksilöiden kuin yritysten kannalta.
Vaarana on se, että asetus aiheuttaa kaupan yrityksille ylimääräistä työtä ja lisää kustannuksia. Esimerkiksi puhelinmyyntiin pitäisi esityksen mukaan aina hankkia ennakkosuostumus. Asetuksessa säädetään myös verkkosivuilla olevien evästeiden käytöstä nykyistä tiukemmin, millä on vaikutuksia sekä kohdennettuun verkkomainontaan että jopa liiketoimintamalleihin.
Haasteista ja erilaisista näkemyksistä johtuen on mahdollista, että sähköinen tietosuoja-asetus ei toteudu aikataulussaan.
Elintarvikeketjun toimintaan ei tarvita lisää sääntelyä
EU:n elintarvikeketjun toimintaa koskeva, vahvasti poliittisesti värittynyt lainsäädäntöhanke käsittelee kolmea asiakokonaisuutta: epäreiluja kauppatapoja, ketjun läpinäkyvyyden parantamista sekä maataloustuottajien välisen laajan yhteistyön sallimista kilpailupoikkeuksia lisäämällä.
Suomessa maa- ja metsätalousministeriö valmistelee vastaavaa lainsäädäntöä. Kaupan liitto ei kannata elinkeinonharjoittajien sopimussuhteiden sääntelyä ja sopimusvapauteen puuttumista. Vain yhden toimialan sopimussuhteisiin puuttuminen on erittäin poikkeuksellista. Erikoista on myös se, että kansallista lakia valmistellaan nyt ennen kuin lopullinen päätös EU-sääntelystä on tehty.
Mielestämme itsesääntely Suomessa toimii hyvin. Esitetyt muutokset jäykistäisivät ruokaketjun toimintaa, lisäisivät hallinnollista taakkaa ja toisivat lisäkustannuksia myös valtiolle. Niillä ei myöskään ratkaista alkutuotannon kannattavuusongelmia.
