Aika ajaa sääntö-Suomen ohi
Yksi kaupan murroksen vauhdittajista Suomessa on ollut Norjasta ponnistava, nykyisin brittiläisomisteinen kodinelektroniikkaketju Gigantti. Se rantautui maahamme syksyllä 1999, jolloin ensimmäinen myymälä näki päivänvalon Vantaan Tammistossa.
Yleisörynnistys avajaisiin oli melkoinen. Tammiston Gigantti mullisti toimialaansa Suomessa merkittävästi. Kodinkoneiden ja -elektroniikan valikoimat olivat ennennäkemättömän laajat sisältäen kaikki tunnetuimmat alan merkit. Kauppa oli kaunis ja freesi, henkilökunta univormuihin pukeutunutta ja hintataso veret seisauttavan edullinen.
– Se nyt vaan on tyhmää maksaa liikaa -mainosslogan syntyi jo taipaleemme alkumetreillä ja hyvin se on toiminut, muistelee Giganttia alusta lähtien Suomessa luotsannut toimitusjohtaja Irmeli Rytkönen.
– Muutimme alan pelisääntöjä monella tavalla. Se, että hintalappuihin laitettiin kerralla oikeat hinnat, oli uutta. Tyypillistä oli ollut, että kodinkoneista aina tingittiin ja paras tinkaaja sai parhaan hinnan. Tämän naamapelin lisäksi alalle olivat tunnusomaisia selektiivinen jakelu ja protektionismi, Rytkönen kertaa.
Vaikka Gigantti on lähtökohdiltaan kansainvälinen, sen konseptin kehitystyöstä iso osa on tehty myös Suomessa. Rytkönen oli itse mukana rekrytoimassa 450 ensimmäistä giganttilaista, jotka lähtivät tekemään työtä suurella sydämellä ja vahvasti sitoutuen.
– Osa nykyisen johtoryhmän jäsenistä on ollut Gigantissa töissä ihan alusta eli vuodesta 1999 alkaen, Rytkönen toteaa ylpeyttä äänessään.
Viidessä vuodessa Gigantti nousi alan selväksi markkinajohtajaksi Suomessa. Voittoa se on tuottanut omistajilleen tasaisesti vuodesta 2002 alkaen.
Työehtosopimuksiin tarvitaan joustoa
Gigantilla on Suomessa 39 myymälää, ja se työllistää yli 1 100 henkeä. Heistä yli 60 prosenttia on vakituisia kokoaikaisia työntekijöitä.
– Enemmänkin voisi olla, mutta kaupan alan joustamaton työehtosopimus jarruttaa tarpeellista kehitystä. Kun kuluttajan valta nyt muutenkin on kasvussa, asiakkaiden toiveiden ja käyttäytymisen tulisi olla lähtökohta myös sille, kuinka paljon ja mihin aikaan henkilökuntaa on heitä palvelemassa. Sunnuntain aukiolon merkitys on kaupan alalle suuri ja näyttää edelleen kasvavan. Tarvitsemme paljon yksinkertaisemman, selkeämmän ja joustavamman tavan suunnitella työtuntien kohdentamista, Irmeli Rytkönen toteaa.
Juristi Rytkönen tuntee hyvin myös muiden Pohjoismaiden työehtosopimuskäytännöt.
– Norjassa ja Tanskassa ammattiyhdistysliike on perinteisesti melko heikko. Silti palkkatasa-arvo toteutuu ja käytännöt ovat joustavia. Ruotsissa liittojen asema on hyvin vahva, aivan kuten Suomessa. Ero meidän ja Ruotsin välillä on siinä, että naapurissamme ammattiyhdistysliike on kyennyt uudistumaan nopeammin, ja esimerkiksi pitkälle vietyyn paikalliseen sopimiseen ovat kaikki osapuolet käsittääkseni tyytyväisiä.
Irmeli Rytkönen toivoo, että kukaan ei asettuisi poikkiteloin yhteiskunnan vääjäämätöntä muutosta vastaan. Hän näkee, että osa sääntelystä on nyt menossa oikeaan suuntaan.
– Holhoaminen vähenee, ja mahdollistava sääntely on yhä useamman huulilla. Hierarkia-altis ”by the book” -Suomi tulee väistymään. Tämä on pitkälti myös sukupolvikysymys.
Palvelut parantavat asiakaskokemusta
Asia, josta Irmeli Rytkönen iloitsee, on se, että suomalaiset alkavat vihdoin oppia vaatimaan palvelua ja ovat valmiita maksamaan siitä. Gigantille after sales -palvelut ovat jo nyt merkittävä osa asiakaskokemuksen parantamista.
– Olemme onnistuneet asiakaspalvelussa vasta, kun uudet tuotteet ovat asiakkaan kotona niille varatuilla paikoilla, ja asiakas osaa käyttää uuden laitteen kaikkia ominaisuuksia, Rytkönen sanoo.
Rytkönen uskoo, että palvelut ovat kaupan kilpailukeinoista niitä, joiden merkitys lähitulevaisuudessa korostuu eniten. Hinta on enää hygieniafaktori, tosin tärkeä sellainen. Jos sinulla on liian kalliit hinnat, olet heti ulkona kilpailusta. Mutta yksin edullisella hintatasolla et pärjää.
Gigantti on tehnyt paljon kustannustehokkuutensa eteen. Se on edelläkävijöiden joukossa logistiikan tehokkuudessa, Jönköpingissä sijaitsevan keskusvarastonsa automatisoinnissa sekä myymälöiden automaattisten tilausjärjestelmien hyödyntämisessä. Myös verkkokaupassa yritys on ollut liikkeellä ensimmäisten joukossa.
Uutena, myös elektroniikkakauppaan vahvasti vaikuttavana trendinä Rytkönen nostaa esiin kaupunkikeskustojen elävöittämisen.
– Läheisyys on vahva arvo ja citymyymälät kiinnostavat, hän uskoo.
Ketjun Helsingin Forumissa oleva myymälä on yksi vastaus tähän trendiin. Toinen ovat kauppakeskuksiin ja kaupunkien keskustoihin tulevaisuudessa avattavat pienet Gigantti Phonehouse-myymälät, joiden valikoima keskittyy puhelimiin, liittymiin, tabletteihin ja tarvikkeisiin.
