Hyvä sääntely on mahdollistavaa
Viimeksi kuluneiden kolmen vuoden aikana kaupan alaa koskevassa sääntelyssä on tapahtunut myönteistä kehitystä. Monet Kaupan liiton pitkään ajamista tavoitteista ovat toteutuneet.
Aukioloaikojen vapautuminen on kasvattanut kaupan myyntiä ja parantanut työllistämisedellytyksiä. Kaupan kaavoituksen väljentyminen on helpottanut uusien myymälöiden perustamista sekä nykyisten laajentamista. Alkoholilainsäädännön uudistus on ainakin lyhyellä tarkasteluvälillä pienentänyt alkoholin matkustajatuontia, eikä pelättyjä haittavaikutuksia, kuten kokonaiskulutuksen kasvua, ole näköpiirissä. Myös kuluttajat ovat tervehtineet näitä uudistuksia ilolla.
Kun nyt on päästy hyvään alkuun, sääntelyn keventämistä tulisi reippaasti jatkaa. Kansainvälisessä vertailussa Suomi on edelleen voimakkaimmin säänneltyjen kansantalouksien joukossa. Meillä on vielä sellaisia monopoleja ja jäykkiä rakenteita, joita harvassa maassa enää nähdään. Kaupan liitto esittää esimerkiksi, että lääkemyynnin sääntelyä pitää uudistaa.
Tavoitteenamme ei ole kaiken sääntelyn purkaminen, vaan sen kehittäminen ja parantaminen. Hyvää, mahdollistavaa sääntelyä tarvitaan, ja se voi olla jopa suomalaisen yhteiskunnan vahvuus.
EU:sta tulee meille lisää velvoitteita
EU:ssa valmisteltava lainsäädäntö on nyt tuomassa kaupan alalle uusia rasitteita ja velvoitteita. Osassa lainsäädäntöä voidaan nähdä piirteitä, jotka merkitsevät vapaan kilpailun rajoittamista ja markkinatalouden mekanismeihin puuttumista poliittisin perustein.
EU:ssa valmistellaan parhaillaan velvoittavaa lainsäädäntöä, joka koskee elintarvikeketjun toimintaa. Tähän asti elintarvikeketjun hyviä, kaikkia osapuolia tasapuolisesti kohtelevia kauppatapoja on Suomessa edistetty tuottajien, kaupan ja elintarviketeollisuuden yhteistyöhön perustuvalla itsesääntelyllä. Viime vuosina siinä on saavutettu merkittäviä edistysaskelia. Tällä tiellä kannattaisi näkemyksemme mukaan jatkaa. Pakottava lainsäädäntö on huono kehityssuunta, jonka taustalla ovat poliittiset tavoitteet.
Toukokuun 2018 lopusta alkaen henkilötietojen käsittelyä yrityksissä sääntelee EU:n yleinen tietosuoja-asetus. Siihen perustuen Suomessa ollaan säätämässä nopealla aikataululla uusi tietosuojalaki. Koska EU-asetusta on paikoin erittäin vaikea tulkita, haluamme auttaa jäsenyrityksiämme laatimalla käytännesäännöt kaupan alalle tyypillisiin tietosuoja-asetuksen soveltamistilanteisiin.
Vahvaa edunvalvontaa EU:ssa
EU:n neuvottelupöydissä juuri nyt esillä olevia muita tärkeitä kauppaa koskevia lainsäädäntöhankkeita ovat muun muassa kuluttajasuojan harmonisointi sekä sähköisen viestinnän tietosuoja-asetus.
Suomalaista kauppaa säännellään yhä enemmän EU:sta käsin. Tästä syystä olemme vahvistaneet edunvalvontaamme Brysselissä, jossa pyrimme sekä entistä laajempaan että täsmällisempään vaikuttamiseen. EU-edunvalvonta tapahtuu kahdella tavalla: vaikuttamalla Eurocommercen eli Eurooppa-tasoisen kaupan alan edunvalvontajärjetön kautta sekä vaikuttamalla suoraan päättäjiin Suomessa, Euroopan parlamentissa ja komissiossa.
