Nuoret kiinni työelämään
Kauppa toimii vuosittain tuhansille nuorille siltana työelämään. Moni kesätyöntekijänä tai harjoittelijana aloittanut myös jää alalle. Suomen suurin vähittäiskaupan toimija, S-ryhmä, työllistää vuositasolla vähintään 50 000 alle 25-vuotiasta ja on näin myös nuorten työllistäjänä maamme suurin yritysryhmä.
Perinteisesti erilaiset työhyvinvointi- ja työssä jaksamisen hankkeet kohdistuvat jo työuransa loppupuolella oleviin. S-ryhmässä katse on nyt käännetty työpolun ensimmäisillä tikkailla kipuaviin.
– Tiedämme, että nuoret – milleniaalit ja Z-sukupolvi – odottavat työelämältä erilaisia asioita kuin me vanhemmat sukupolvet. Uudenlaisia odotuksia kohdistuu esimerkiksi johtamiseen ja esimiestyöhön. Samaan aikaan S-ryhmän asema suurena nuorten työllistäjänä tuo meille eräänlaista kasvatusvastuuta työelämätaitojen näkökulmasta, SOK:n henkilöstöjohtaja Susa Nikula taustoittaa viime vuoden lopulla käynnistynyttä Nuori Mieli Työssä -ohjelmaa.
Ohjelma liittyy S-ryhmän strategiaan, jossa henkilöstön osaaminen, työhyvinvointi ja työtyytyväisyys nähdään ratkaisevina asioina onnistuneen asiakaskohtaamisen taustalla. Liiketoiminnan lähtökohtien lisäksi ohjelman syntyyn on vaikuttanut vahvasti huoli kasvavasta nuorten syrjäytymisestä. Uutiset nuorten lisääntyneistä työkyvyttömyyseläkkeistä erilaisten mielenterveysongelmien takia ovat hälyttäviä.
– On tärkeää, että kaikki työikäiset ja työkykyiset nuoret saavat hyvän alun työelämään. Tämä on merkittävä asia paitsi näille ihmisille itselleen myös koko yhteiskunnalle, jolle esimerkiksi työurien varhainen katkeaminen tulee todella kalliiksi, S-ryhmän työhyvinvointijohtaja Sanna-Mari Myllynen täydentää.
Mitä nuoret odottavat?
Kolmivuotisessa Nuori Mieli Työssä -hankkeessa on SOK:n ja alueosuuskauppojen lisäksi mukana useita kumppaneita, kuten Eläkevakuutusyhtiö Elo, Työterveyslaitos, Suomen mielenterveysseura, Opteam, Terveystalo sekä Palvelualojen ammattiliitto PAM. Ideana on löytää kaupan alalle yhteisiä työkaluja ja käytänteitä, joilla nuorten työelämätaitojen kehittymistä, työelämään kiinnittymistä ja työkykyisyyttä voidaan edistää.
– Oppilaitokset ja työnantajat ovat osa sitä nuorten itsenäistymisen kulkusiltaa, jolta nuori ei saisi missään vaiheessa tipahtaa. Siksi pidän todella tärkeänä, että voimme yhteistyössä tehdä parhaamme, että näin ei pääse tapahtumaan, Sanna-Mari Myllynen toteaa.
Lähtölaukaus hankkeelle on kevään 2018 aikana yhteistyössä Työterveyslaitoksen ja Elon kanssa toteutettava tutkimus nuorten työelämäodotuksista.
– Haluamme aidosti kuulla nuoria ja kehittää tältä pohjalta esimerkiksi esimiesten valmiuksia nuorten kohtaamiseen ja tukemiseen. Näin laajaa tutkimusta nuorten odotuksista työelämälle, nimenomaan kaupan alalla, ei ole aiemmin toteutettu, Susa Nikula kertoo.
Katse koko työhyvinvointiin
Kaikissa hankkeeseen liittyvissä osaprojekteissa, myös sen ohjausryhmässä, ovat mukana nuoret itse. Tällainen on muun muassa projekti, jossa etsitään tukityökaluja nuorten mielenterveyden edistämiseksi. Ajatuksissa on kehittää ainakin mobiilichatti, matalan kynnyksen asiantuntijapalvelu mieltä askarruttavien huolien ja ongelmien purkamiseen.
Vaikka hankkeessa puhutaan nuoresta mielestä, asia käsitetään laajemmin – koko työssä jaksamisen näkökulmasta. Tähän liittyen vireillä on nuorten oman työkyvyn johtamisen tueksi heti uran alkumetreillä tarkoitetun työkykypassin kehittäminen. Taustalla tässäkin on käytännön havainto.
– Moni nuori ei aavista, kuinka fyysisesti rankkoja monet kaupan alan tehtävät ovat. Työkykypassi on vähän niin kuin hygieniapassi – osoitus, että olet kykenevä niihin työsuorituksiin, joita sinulta edellytetään. On tärkeää, että nuoret ymmärtävät, kuinka tärkeää omasta työkyvystä huolehtiminen on jo aivan työuran alussa, Susa Nikula toteaa.
S-ryhmä nostaa vuonna 2018 tätä tärkeää aihetta esiin monissa julkisissa tilaisuuksissa, kuten seminaareissa ja kesän Suomi Areena -tapahtumassa.
