Kasvua ämpärikaupalla
– Kasvu on yritykselle hyvä olotila. Se synnyttää positiivista fiilistä ja dynaamista meininkiä sekä mahdollistaa investoinnit tulevaisuuteen.
Näin toteaa Tokmanni Group Oyj:n toimitusjohtajana vuodesta 2009 toiminut Heikki Väänänen. Hänen mielestään yrityksen kannattaa hakea kasvua, sillä laakereilla lepääminen on suuri riski.
– Markkinoilla on aina yrityksiä, jotka pyrkivät aggressiivisesti lisäämään markkinaosuuttaan. Nämä nälkäiset yritykset kehittävät usein uudenlaisia toimintamalleja ja konsepteja. Tästä syystä kasvu ja innovatiivisuus ovat kaupan nopeasti muuttuvassa toimintaympäristössä ja kilpailukentässä elämisen ehtoja.
Yritysostot vasta ensimmäinen askel
Tokmannin kasvutarina paikallisesta itäsuomalaisesta halpakaupasta maanlaajuiseksi, yli 160 myymälän kauppaketjuksi ja lähes 780 miljoonaa euroa liikevaihtoa tekeväksi pörssiyhtiöksi hakee vertaansa. Juuret ulottuvat vuoteen 1989, jolloin liikemiehet Kyösti ja Kari Kakkonen perustivat Okman Oy -nimisen yrityksen. Pari vuotta myöhemmin nimi muutettiin Tokmanniksi.
– Halpakauppoja alkoi syntyä Suomeen jo 60-luvun lopulla. Ne ovat lähes poikkeuksetta olleet paikallisia, yrittäjävetoisia ja omistajayrittäjiensä näköisiä. 2000-luvulle tultaessa pääomasijoittajat tunnistivat mahdollisuuden rakentaa valtakunnallinen halpamyymäläketju, onhan tämä liikeidea menestynyt hyvin suhdanteista riippumatta, Väänänen taustoittaa.
Kun pääomasijoittaja CapMan tuli Tokmannin enemmistöomistajaksi, alkoivat yritysostot. Vuosina 2004–2008 ostettiin Vapaa Valinta -halpakauppaketju, suuri halpakauppamyymälä Milleri, Säästökuoppa-ketju, Tarjousmaxi Oy ja sen sisällä toimineet ketjut sekä Robinhood- ja Säästöpörssi-ketjut.
Kasvustrategian toteuttamisessa yritysostot olivat vasta ensimmäinen askel.
– Seuraavaksi aloimme etsiä synergiaetuja. Käytännössä tämä on tarkoittanut monenlaisten toimintojen integrointia ja keskittämistä, Väänänen toteaa.
Johtamis- ja it-järjestelmät sekä hallinto on yhtenäistetty. Konsernin pääkonttori sekä uusi uljas logistiikkakeskus nousivat Mäntsälään vuonna 2008.
– Se oli hyvä investointi, joka on auttanut meitä myös yrityskulttuurimme yhdenmukaistamisessa.
Moderni halpakauppa luottaa brändiin
Tämän jälkeen oli vuorossa ostotoimintojen kehittäminen.
– Aloimme tehostaa suorahankintaa, mikä tarkoittaa ostamista suoraan tehtailta yksiköihin, ilman tukkukauppaorganisaatiota. Tavoite ostaa halvemmalla kuin muut on ollut alusta saakka halpakauppaliikeidean keskeinen oivallus ja kilpailuetu, Heikki Väänänen muistuttaa.
Vuonna 2012 pääomasijoittaja Nordic Capital osti lähes 90 prosenttia Tokmannin osakekannasta. Sama pääomasijoittaja omistaa myös norjalaisen Europris-ketjun. Tokmannille ja Europrisille perustettiin Shanghaihin yhteinen konttori, josta käsin johdetaan molempien Aasian hankintaa.
Myymäläbrändien yhdenmukaistaminen aloitettiin vuonna 2013, ja kaksi vuotta myöhemmin kaikki myymälät sekä verkkokauppa toimivat yhteisen brändin alla. Muutos on hoidettu tehokkaasti, eikä kuluttaja ole voinut olla sitä huomaamatta.
Tokmannin puna-valkoiset rekat suhailevat maanteillä ja mainoksissa. Tokmannin ilmaisämpäreitä jonotettiin myymälöissä ja seuraavaksi niihin lastattiin tavaraa virtuaalisesti verkossa. Innovatiivisesta markkinoinnistaan yritys on palkittu mm. Vuoden markkinontiteko -tunnustuksella.
Kasvua monessa kanavassa
Tulevaisuuden kasvusuunnitelmissa digitaalisuus on tärkeä painopistealue.
– Brändin tunnistettavuus on verkossa erittäin tärkeää. Monikanavaisessa ajassa verkon tehtävä on asiakkaan ostoprosessin helpottaminen ja ostokokemuksen parantaminen. Verkossa pystymme tarjoamaan erilaisen valikoiman kuin kivijalkamyymälöissä. Kun myymälästä haetaan kippoja, kuppeja ja kattiloita, on keskiostos suhteellisen pieni. Verkosta puolestaan ostetaan myös arvokkaampia tuotteita, kuten grillejä, laitureita ja ruohonleikkureita, Heikki Väänänen kertoo.
Tokmannin omat tutkimukset vahvistavat sen tunnetun tosiasian, että kannattavimmat asiakkaat asioivat molemmissa kanavissa. Yritys jatkaakin vauhdikkaasti uusien kivijalkamyymälöiden avaamista. Vuonna 2017 yhtiö avaa ainakin yhdeksän uutta myymälää.
Suunnitelmissa on pitäytyä vahvasti valitussa tuotestrategiassa, vaikka myös pienimuotoista tuoreruokakauppaa tehdään parhaillaan 12 myymälässä.
Kasvustrategian kolmas vaihe käynnistyi vuonna 2016, kun konserni listautui pörssiin. Väänänen sanoo, että pörssitaival on sujunut odotetusti eli hyvin.
– Pörssiin meno on parantanut tunnettuuttamme ja yrityskuvaamme. Se on pakottanut meidät terävöittämään strategiaamme entisestään ja skarpannut positiivisella tavalla sisäistä toimintaamme. Ennen kaikkea meillä on nyt entistä paremmat mahdollisuudet toteuttaa kasvustrategiaamme myös tulevaisuudessa.
