Myös kauppa voi olla vientiala
Suomalaisen kaupan ja palveluiden geeniperimä on kovin erilainen kuin teollisuutemme. Niin raskaan teollisuuden yritykset aikoinaan kuin teknologiateollisuuden lippulaivat myöhemmin perustettiin kilpailemaan ja menestymään kansainvälisillä markkinoilla. Lisäksi kova kilpailu kotimarkkinoilla nähtiin kansainvälisen kilpailukyvyn kehittämisen parhaana kirittäjänä.
Kaupassa – erityisesti päivittäistavarakaupassa ja sitä tukevassa elintarviketeollisuudessa – lähdettiin pitkään ajatuksesta, että kotimarkkinat riittävät. Toimintaympäristömme olikin vuosikymmeniä sangen suljettu ja voimakkaasti säännelty. Viimeisen parinkymmenen vuoden aikana se on kuitenkin muuttunut perusteellisesti.
Näin pohtii Lidlin Suomen toimitusjohtaja Lauri Sipponen. Hän kertoo muistavansa, kuinka epäluuloisesti suomalainen media ja yleinen mielipide aluksi suhtautuivat saksalaiseen tulokkaaseen. Samantyyppistä keskustelua herätti myös muun muassa ruotsalaisen Ikean tulo. Kotimaisen markkinan avautuminen ulkomaiselle kilpailulle otettiin vastaan varautuneesti.
Tänä päivänä, parikymmentä vuotta myöhemmin, suomalaista kauppamaisemaa ilman mielenkiintoisia ulkomaisia toimijoita olisi vaikea kuvitella. Ne ovat tuoneet kuluttajille lisää vaihtoehtoja ja piristäneet toimialaa kuin toimialaa. Sipponen toivoo tämän kehityksen edelleen jatkuvan ja voimistuvan ja vauhdittavan samalla suomalaisten kaupan alan yritysten kansainvälistymistä.
Nuoret ovat kansainvälisiä kuluttajia
Lauri Sipponen muistuttaa, että EU-aikana syntynyt sukupolvi on jo täysin kansainvälistä. Myös heidän kuluttajakäyttäytymisensä on erilaista kuin aiempien sukupolvien. Kaupassa ei käydä perinteiden ohjaamina, vaan ostopäätökset perustuvat omiin mieltymyksiin sekä omiin ja ystävien kokemuksiin. Tämä tarkoittaa, että kaupan yritysten on oltava erittäin reaktiivisia ja ennakoivia.
– Tämän päivän nuoret ovat tottuneita vertailemaan ja vaatimaan. Monikulttuurisuus on heille täysin luonnollista. Heidän vanavedessään kaupan on opittava ajattelemaan nykyistäkin kansainvälisemmin.
Yhteistyössä maailmalle
Kuinka sitten saisimme suomalaisia kaupan alan yrityksiä ja tuotteita, esimerkiksi elintarvikkeita nykyistä enemmän kansainvälisille markkinoille?
– Kun Saksassa syntynyt Lidl aikanaan päätti etabloitua ulkomaille, ensimmäinen kohdemaa oli Ranska. Itseluottamusta siis tarvitaan, Sipponen aloittaa.
– Saksa on hyvä esimerkki siitä, että vahvan päivittäistavarakaupan taustalta löytyy aina vahvaa, monipuolista elintarviketeollisuutta. Kaupan ja teollisuuden yhteistyö on tarpeellista, kun kehitetään ja kansainvälistetään mielenkiintoisia ja hinta-laatu-suhteeltaan erinomaisia tuotteita.
Sipposen mielestä Suomessa voitaisiin tehdä tällaista yhteistyötä nykyistä huomattavasti enemmän ja aktiivisesti etsiä niitä kilpailukykytekijöitä, joilla pärjättäisiin myös maailmalla.
– Meillä ajatellaan helposti, että Suomen lippu pakkauksessa on valttikortti sinänsä. Se ei kuitenkaan yksin riitä. Hyvän hinta-laatusuhteen lisäksi tarvitaan osuvuutta. Vain kansainvälistynyt kauppa voi tunnistaa kuluttajien tarpeita eri maissa.
Esimerkkinä Sipponen mainitsee suomalaiset gluteenittomat leivät sekä luomuruisleivät, jotka ovat tällä hetkellä trendituotteita ja joita Lidlin kautta myydään Keski-Eurooppaan suuria määriä. Lisääkin suomalaisia tuotteita hyllyille mahtuisi.
– En näe mitään syitä sille, etteivätkö suomalaisen elintarviketeollisuuden tuotteet voisi pärjätä kansainvälisessä kilpailussa erinomaisesti, kun vain hintakilpailukyky sekä tuotteiden ja brändien haluttavuus ovat kunnossa.
Trendien lisäksi paikallisten kulutustottumusten tunnistaminen on tärkeää, sillä mikään kaupan ala ei ole niin kulttuurisidonnainen kuin ruokakauppa.
– Lidlin tunnuslause on ”elämme kansainvälisesti, toimimme paikallisesti”. Tästä syystä Lidlin ranskalaisten myymälöiden valikoimat ovat erilaiset kuin suomalaisten. Myös markkinointiviestintämme on aina paikallista. Saksalainen nauraa eri asioille kuin suomalainen. Ruuasta ei siellä passaa vitsailla, kun taas meillä huumori markkinoinnin tehokeinona toimii hyvin.
Monimuotoisuus tuo kilpailukykyä
– Pienten markkinoiden ongelma on, että kilpailun seurauksena konseptien, toimintamallien ja jopa tuotteiden määrä usein vähenee. Vientikilpailukyky syntyy kuitenkin diversiteetistä eli monimuotoisuudesta. Se terävöittää parhaiten hintaa ja muita kilpailutekijöitä, Sipponen toteaa.
Hänen mielestään kaupan toimijoiden ja jopa valtiovallan tulisi nyt yhdessä pohtia, kuinka suomalaisille markkinoille saadaan lisää monipuolisuutta ja erilaisuutta.
– Normien purkaminen isolla kädellä ja kaikki markkinoiden avaaminen auttavat tässä. Monimuotoisuus merkitsee kaupalle mahdollisuutta ostaa monilta eri toimittajilta, teollisuudelle mahdollisuutta myydä monille eri ostajille ja ennen kaikkea kuluttajille varaa valita.
