Ennakkoluulottomasti, rohkeasti ja vastuullisesti
Suomalaisessa tekstiiliteollisuudessa ei ole suurilla innovaatioilla juhlittu. Vuonna 1964 Finlayson painoi ensimmäisen pussilakanansa, sen jälkeen on ollut yli 50 vuotta hiljaisempaa.
– Alalla, joka on ollut kriisissä viimeiset sata vuotta, on kiinnitetty huomiota lähinnä kannattavuuteen eli keskitytty tehokkuuden parantamiseen. Luovuus on rajoittunut suhteellisen perinteisten kuosien variointiin, Finlaysonin toimitusjohtaja Jukka Kurttila kärjistää.
Vaan sitten rävähti. Yrityksen myymäläpäälliköiltä meni palaverikahvit väärään kurkkuun, kun Kurttila esitteli heille Tom of Finland -malliston. Aluksi tuotteet otti myymäläänsä vain yksi päälliköistä. Mutta pian ääni kellossa muuttui, kun mielenkiinto ja kysyntä ylittivät kaikki odotukset.
– Emme myy homoeroottista taidetta, vaan teemme kunniaa kansainvälisesti erittäin tunnetulle suomalaiselle taiteilijalle, Kurttila aloittaa.
– Samalla haluamme viestiä, että rohkeus, suvaitsevaisuus, kekseliäisyys ja avarakatseisuus ovat nyt lähtökohtia kaikessa toiminnassamme. Suomalainen teollisuus on pärjännyt parhaiten aina silloin, kun se on avautunut maailmalle. Finlaysonkin oli perustamisensa jälkeen 1800-luvulla Pohjoismaiden nykyaikaisin ja ennakkoluulottomin yritys.
Panostetaan innovaatioihin
Suomalaisen tekstiiliteollisuuden ja vaatevalmistuksen siirtymistä ulkomaille surkutellaan jatkuvasti. Kurttilan mielestä on turha haikailla menneeseen maailmaan, joka ei koskaan palaa.
– Tekstiiliteollisuuden arvonmuodostuksesta vain 10 prosenttia syntyy tuotannosta. 90 prosenttia tulee suunnittelusta, markkinoinnista, myynnistä, ostoista, logistiikasta ja jälleenmyynnistä. Nyt itkemme tämän kymmenyksen perään, kun meidän sen sijaan pitäisi luoda korkean jalostusarvon tehtäviä maahamme. Ruotsalaiset ovat tässäkin ajattelussa valitettavan paljon meitä edellä.
Finlayson on päättänyt uusien, ennakkoluulottomien omistajiensa – joista Kurttila on yksi – johdolla panostaa arvoketjun alkupäähän, erityisesti innovaatioihin: ne johtavat koko ketjun kasvuun.
Esimerkiksi digitalisoituminen on tekstiiliteollisuudelle valtava, toistaiseksi käyttämätön mahdollisuus. Finlayson on jo alkanut tuottaa sisältöjä kankaisiin: iltasatuja muumilakanoihin ja rapulauluja raputekstiileihin – älypuhelimen avustuksella.
Hiljattain se esitteli lamputtoman lampun, jolle parhaillaan etsitään markkinoita maailmanlaajuisesti. Tässä ns. kansanlampussa valo tulee varjostimen tekstiilistä, jonka sisällä on led-kalvo. Kehitystyössä ovat olleet mukana muun muassa VTT ja Aalto-yliopistosta valmistuneet nuoret insinöörit.
Tulevaksi kesäksi Finlayson tuo kauppoihin räsymattoja, jotka on valmistettu kansalta kerätyistä vanhoista kodintekstiileistä.
– Jonain päivänä tulevat sukupolvet ihmettelevät, kuinka olemme voineet sallia, että 75 prosenttia kodintekstiileistä ja vaatteista päätyy kaatopaikoille. Roskiin menee valtavat määrät valmista raaka-ainetta. Tällaista menoa ei maailma kauaa kestä. Olemme rakentaneet prosessin, joka avulla voimme antaa käytetyille kodintekstiileille toisen elämän – ja tekemään sen vieläpä kannattavasti. Yhteistyökumppaneina on pieniä kutomoyrityksiä Hämeenlinnasta Nivalaan, Kurttila kertoo.
Avoimuutta ja läpinäkyvyyttä
Tekstiiliteollisuudessa vastuullisuuskysymykset nousevat usein pintaan. Kurttila suhtautuu vastuullisuuteen pragmaattisesti. Hänen mielestään vastuullinen liiketoiminta on samalla kannattavaa liiketoimintaa.
– Valmistamme tuotteemme Baltiassa, Belgiassa ja Turkissa. Ne tehdään pienissä perheyrityksissä joustavasti ja nopeasti meidän tarpeistamme lähtien. Tämä helpottaa tuotannon ja olosuhteiden valvontaa, missä olemme todella tarkkoja. Jos valvova viranomainen tai kansalaisjärjestö löytää toiminnastamme huomautettavaa, otamme moitteet kiitollisena vastaan; meillä on silloin ymmärrys lähteä korjaamaan asioita.
Ensimmäisenä tekstiilialan yrityksenä maailmassa Finlayson on alkanut tuottaa videoita tuotantoketjustaan. Valmistusmenetelmät, tuotanto-olosuhteet jne. läpivalaistaan avoimesti. Myös tuotteissa olevaa informaatiota lisätään jatkuvasti.
Vuoteen 2015 yritys voi olla tyytyväinen. Myynti kasvoi 23 prosenttia, kun ala yleisesti painui 14 pinnaa pakkaselle. Uusia myymälöitä avattiin viisi, ja vuonna 2016 niitä valmistuu seitsemän lisää. Lisäksi yksi myymälä avataan Tukholmaan.
Noin puolet tuotteistaan yritys myy kumppaneidensa eli tavaratalojen ja markettien kautta. Verkkokaupan osuus liikevaihdosta on kivunnut jo 10 prosenttiin. Tärkeä myyntikanava ovat myös pop up -myymälät, joita ilmestyy katukuvaan tärkeimpinä sesonkeina eli kesä- ja joulukuussa. Viime jouluna ne työllistivät jopa 70 henkilöä.
