Kauppa on toimialoista globaalein
Suomalaisen kaupan globalisoitunut toimintaympäristö näkyy parhaiten verkkokaupassa. Kaupan liiton kokoaman verkkokauppatilaston mukaan suomalaiset ostivat vuonna 2014 vähittäiskaupan tuotteita verkosta yhteensä 3,6 miljardilla eurolla ja palveluita 5,7 miljardilla eurolla. Ulkomaisiin verkkokauppoihin virtasi jopa 44 prosenttia vähittäiskaupan verkko-ostoksista, mikä on selvästi yli OECD-maiden keskiarvon.
EU:n komissio on ilmaissut huolensa eurooppalaisen vähittäiskaupan kilpailukyvystä. Se on heikko, kun mitellään Alibaban ja Amazonin kaltaisten verkkojättien kanssa, joilla on alemmat kustannukset, vähemmän sääntelyä ja suuremmat volyymit.
Verkkokauppaa koskeva lainsäädäntö ja sääntely vaihtelevat EU:ssa maittain. Tämä aiheuttaa ristiriitoja ja ongelmia, hämmentää kuluttajia ja maksaa paljon. Kilpailukyky paranisi, jos EU:n sisämarkkinat toimisivat kunnolla ja verkkokauppaa koskisivat samat säännöt kaikissa maissa.
Kaupan liitto on ajanut johdonmukaisesti EU:n digitaalisten sisämarkkinoiden tehostamista. Näkemyksemme mukaan kaikille yrityksille on taattava tasapuolinen toimintaympäristö riippumatta myyntikanavasta, myytävästä tuotteesta tai yrityksen kotipaikasta. Olisi erittäin tärkeää, että suomalaiset kaupan alan yritykset pääsisivät hyötymään suurista, toimivista sisämarkkinoista.
Seuraamme tiiviisti EU-tason hankkeita
Vaikka sisämarkkinoita koskevan lainsäädännön harmonisointi on kannatettavaa, siihen sisältyy suomalaisen kaupan kannalta myös ongelmia. Edunvalvonnassa erityisen huomion kohteena olivat vuonna 2015 muun muassa kuluttajansuojaa koskevat asiat, joista ns. kahden vuoden virheolettama tavaran verkkokaupassa on kaupan kannalta ongelmallisin.
Toteutuessaan se tarkoittaisi, että kuluttajalla olisi oikeus kaupan purkuun kahden vuoden kuluessa ostohetkestä, vaikka virhe olisi vähäinen. Tällaista säännöstä on helppo väärinkäyttää: kuluttaja voisi käytännössä vaihdattaa tuotteen ilmaiseksi uuteen kahden vuoden välein.
Seurasimme tarkasti myös keskustelua ns. geoblokkauksesta. Joidenkin näkemysten mukaan kuluttajalla tulisi olla oikeus tilata tuotteet mistä jäsenvaltiosta tahansa, eikä kaupalla olisi oikeutta kieltäytyä toimittamasta niitä. Kaupan liiton mielestä yrityksen tulee voida itse määrittää liiketoimintastrategiansa ja siten myös kohdemarkkinansa. Vastustamme verkkokaupan toimituspakkoa.
Vuonna 2015 EU:ssa uudistettiin arvonlisäverojen keruu koskien immateriaalisia sisältöpalveluja. Nyt kuluttaja maksaa niissä arvonlisäveron aina kotimaahansa. Arvonlisäverojen kerääminen myös fyysisistä tavaroista pitää lain mukaisesti varmistaa. Nykyisessä epäselvässä veronkeruumallissa veroja jää kuitenkin paljon maksamatta.
EU:ssa hyväksyttiin myös korttimaksuja koskeva siirtohinta-asetus. Siirtohinnoille asetettiin pankkikortin osalta 0,2 ja luottokortin osalta 0,3 prosentin katto. Asetus mahdollistaa esitettyä alempien siirtohintojen käyttöönoton kansallisesti. Käytäntöön ei Suomessa lähdetty mukaan, mitä Kaupan liitto pitää valitettavana. Uusi asetus laskee luottokorttimaksamisen kustannuksia, mutta nostaa pankkikorttimaksamisen kustannuksia, ja kokonaisvaikutus jää kaupalle negatiiviseksi.
EU:ssa päästiin vuoden lopussa sopuun tietosuoja-asetuksen periaatteista. Tietosuojalainsäädäntö on kiristymässä, mistä aiheutuu kilpailuhaittaa vapaammassa sääntely-ympäristössä toimiviin kilpailijoihin nähden.
Tietosuojan uudistaminen voi aiheuttaa suomalaiselle kaupalle huomattavia hallinnollisia ja järjestelmäkustannuksia sekä vaikeuttaa kanta-asiakasjärjestelmien hyödyntämistä. Kaupan liitto seuraa tilannetta tarkoin, sillä tietosuoja-asetuksen täytäntöönpanossa on vielä paljon auki olevia kysymyksiä.
Itsesääntely edistää parhaiten hyviä kauppatapoja
Itsesääntely on kustannustehokas ja nopea tapa parantaa elintarvikeketjun kauppatapoja ja ratkoa mahdollisia riitatilanteita. Suomi on elintarvikeketjun kansallisessa itsesääntelyssä edelläkävijämaa. Kaikki keskeiset kaupan alan toimijat, kuten myös valtaosa elintarviketeollisuudesta, ovat sitoutuneet eurooppalaiseen itsesääntelyaloitteeseen. Maahamme on perustettu oma toimielin kansallisten kysymysten käsittelyä varten.
Maataloustuottajien etujärjestö MTK ja sen myötä kaikki suomalaiset maanviljelijät ovat olleet mukana tässä toiminnassa vuosina 2014–2015. Vuoden 2016 alussa MTK kuitenkin irtautui aloitteesta, mikä on mielestämme valitettavaa. Nähdäksemme taustalla ovat koko eurooppalaisen maataloustuotannon kannattavuusongelmat, jotka johtuvat poikkeuksellisen vaikeasta markkinatilanteesta. Yhtään hyvää kauppatapaa koskevaa riitaa ei kuluneen kahden vuoden aikana ole tullut käsittelyyn.
Vapaan kaupan puolesta
EU:n ja USA:n väliset vapaakauppaneuvottelut ovat edenneet pitkälle. Kyseessä on historiallisesti merkittävä hanke, joka toteutuessaan olisi myönteinen asia kaikille suomalaisille elinkeinoille, myös kaupalle. Merkittävimmät hyödyt saavutettaisiin ns. teknisen sääntelyn yksinkertaistamisella ja harmonisoinnilla sekä kauppamenettelyjen helpottamisella.
Investointisuoja on herättänyt paljon keskustelua. Toivomme, että neuvotteluissa löydetään molempia osapuolia tyydyttävä ratkaisu. Eurooppa voi ja sen tulee pitää kiinni keskeisistä eettisistä periaatteistaan. Investointisuoja ei mene eurooppalaisen lainsäädännön edelle esimerkiksi ympäristö-, työoikeus- ja elintarvikehygieniakysymyksissä. Kaupan liitto vaikuttaa EuroCommercen, ulkoministeriön ja muiden sidosryhmien kautta myönteisen lopputuloksen saavuttamiseksi.
Kiina-ilmiö vaikuttaa
Vapaakauppa Euroopassa saa uusia haasteita, kun WTO:n jäsenenä 15 vuotta ollut Kiina saa kuluvana vuonna mahdollisesti markkinatalousmaan statuksen. Tämä rajoittaa merkittävästi muun muassa korkeiden polkumyyntitullien asettamista Kiinasta tuotaville tuotteille.
Vähittäiskaupan näkökulmasta kaikki suojatoimenpiteet, kuten polkumyyntitullit, nostavat kuluttajan ja maahantuojan maksamaa hintaa, minkä vuoksi Kiinan markkinastatukseen suhtaudutaan lähtökohtaisesti positiivisesti.
Tekniselle kaupalle muutos aiheuttaa ylimääräisiä haasteita. Esimerkiksi terästoimialalla vallitsee Kiinassa ja globaalisti ylitarjontatilanne. Eurooppalaiset valmistajat ja tekninen kauppa ovat valtavan kilpailukykyhaasteen edessä, mikäli kiinalaiset toimijat alkavat tuoda terästä markkinoille merkittävästi alle eurooppalaisen kustannustason. EU:lla tulisi jatkossakin olla mahdollisuus suojata markkinoitaan kohtuuttomilta häiriöiltä.
Ensiaavistuksia Kiina-vaikutusten laajuudesta antaa verkkokauppa. Vuonna 2015 Kiina nousi maailman suurimmaksi verkkokauppamarkkinaksi, ja vahva kasvu jatkuu myös vuonna 2016.
Kiina on valtava vientimarkkina eurooppalaisille kaupoille, koska keskiluokka kasvaa ja kysyntää länsimaisille premiumtuotteille riittää. Ruuan ostaminen verkosta on yleisempää kuin Euroopassa. Toisaalta kiinalainen verkkokauppa on jo nyt todellinen uhka eurooppalaisille verkkokaupoille.
Vaikeudet Venäjällä jatkuvat
Venäjän tilanne jatkui vaikeana koko vuoden 2015, ja kaupan näkymät ovat huonot niin vuodelle 2016 kuin keskipitkällä aikavälillä. Öljyn alhainen hinta, ruplan arvon romahtaminen sekä markkinoiden vaikea rahoitustilanne ovat kansantalouden keskeisiä ongelmia. Suomalaiset kaupan alan yritykset sinnittelevät selviytyäkseen ja ovat sopeuttaneet toimintaansa. Vuonna 2015 etenkin euromääräiset myynnit laskivat selvästi. Yritysten tulokset säilyivät kuitenkin siedettävällä tasolla.
Suomen ja Venäjän välinen kauppavaihto putosi 2015 noin 30 prosenttia. Venäläisten ostosmatkailijoiden määrä väheni entisestään ja tax free -myynti kutistui noin 50 prosenttia.
Kaupan liitto seuraa kehitystä, pitää jäseniä ajan tasalla ja pyrkii tukemaan suomalaisten yritysten toimintaedellytyksiä maassa.
