Työllisyys, vaalit ja Venäjä
Kaupan suuren murroksen takana vaikuttavat megatrendit säilyivät puheenaiheina vuonna 2014. Digitaalisuus, kansainvälistyminen ja vastuullisuus nousivat aiheina esiin myös useissa Kaupan liiton järjestämissä tilaisuuksissa.
Talouden heikko tilanne koettelee kaupan alaa. Kuluttajien ostovoima on laskenut useamman vuoden ajan. Sitä ovat erityisesti nakertaneet veronkorotukset. Lisäksi epävarmuus omasta työllisyydestä ajaa ihmisiä säästämään ja tinkimään kuluttamisesta.
Kaupan työllisyystilanne on nyt heikoin pitkään aikaan. Alalta hävisi 8 000 työpaikkaa vuonna 2014, ja sama kehitys jatkuu kuluvana vuonna. Myös kaupan alan konkursseja on nähty poikkeuksellisen paljon.
Nuorisotyöttömyyden kasvu herättää keskustelua laajasti, myös kaupan piirissä. Kauppa on ollut perinteisesti suurin nuorten työllistäjä, ja sitä se haluaa olla myös jatkossa. Huolimatta vaikeasta taloustilanteesta kauppa tarjosi kesätyöpaikan arviolta noin 20 000 nuorelle. Kaupan liitto teki myös aloitteen uudenlaisesta koulutustyösuhteesta, jonka avulla nuoria saataisiin nykyistä joustavammin kiinnitettyä työelämään.
Kyetäkseen työllistämään kauppa tarvitsee nyt ja tulevaisuudessa osa-aikaista työvoimaa. Vuonna 2014 Tilastokeskuksen tekemässä tutkimuksessa todettiin, että 74 prosenttia osa-aikaisista työntekijöistä tekee osa-aikatyötäomasta halustaan. Kaupan mielestä osa-aikatyölle on annettava sille kuuluva arvo työllistäjänä ja työurien pidentäjänä.
Selvä ei veronkorotuksille
Verokeskustelussa vuonna 2014 tapetilla oli muun muassa aikomus korottaa makeisveroa. Tästä kuitenkin luovuttiin. Sen sijaan esille nostettiin ajatus sokeriverosta. Tätä kauppa pitää makeisveroakin huonompana ratkaisuna. Sokerivero lisäisi kaupan kustannuksia ja tekisi hallaa etenkin pienille kotimaisille tuottajille.
Alkoholiverotusta kiristettiin jälleen vuonna 2014. Tämä on omiaan lisäämään alkoholin matkustajatuontia, joka jo nyt selvästi haittaa kotimaista kauppaa ja panimoteollisuutta. Virosta alkoholia tuotiin yhteensä 64 miljoonaa litraa. Veronkorotukset eivät enää lisää verotuloja, koska kotimainen kysyntä laskee. Myös alkoholin kulutuksen supistuminen on suuresta tuonnista johtuen näennäistä. Kauppa kannattaa alkoholiverotuksen maltillista alentamista. Tämä kaventaisi Suomen ja Viron välistä veroeroa ja näin vähentäisi matkustajatuontia.
Kauppa halusi myös nostaa keskusteluun kysymyksen sähköverotuksesta. On perusteltua ehdottaa, että kauppa ja muut palvelut saisivat saman sähköveron huojennuksen kuin teollisuus.
Haasteellinen Venäjä
EU:n ja Venäjän suhteiden ajautuminen törmäyskurssille Ukrainan kriisin takia näkyi muun muassa asteittain kiristyvinä talouspakotteina vuoden 2014 aikana. Niistä kärsivät sekä Venäjällä toimivat suomalaiset kaupan ja elintarvikealan yritykset että Venäjältä Suomeen suuntautuva turistimatkailu.
Jotkut kaupan alan yritykset supistivat toimintaansa Venäjällä tai jopa vetäytyivät sen markkinoilta. Monet toki tekivät myös päätöksen pysyä maassa vaikeasta tilanteesta huolimatta.
Suomessa venäläismatkailijoita kävi edellisvuosia vähemmän, he viettävät täällä lyhyemmän aikaa ja käyttivät aiempaa vähemmän rahaa.
Kuluttajan valta kasvaa
Kuluttajien ostokäyttäytyminen muuttuu selvästi ja valta kasvaa. Tästä ollaan kaupan piirissä yksimielisiä. Kehityksen dynamona on digitalisoituminen: verkkokauppa ja sosiaalinen media lisäävät mahdollisuuksia vaikuttaa.
Kuluttajista tulee yhä tietoisempia ja vaativampia. Samanaikaisesti kuluttajakenttä pirstaloituu. Kaupan on kyettävä pääsemään vuoropuheluun yhtä kohdennetummin eri asiakasryhmien kanssa. Innovatiivisuudesta, rohkeudesta kokeilla ennakkoluulottomasti uutta, on myös tullut yhä tärkeämpi kilpailukeino. Myös vastuullisuuden teemat kiinnostavat.
Alkuvuodesta 2015 keskustelun fokukseen nousi päivittäistavarakaupan hintataso, kun suuret toimijat näyttävästi alkoivat alentaa ruokatuotteiden hintoja.
Pois huonosta sääntelystä
Kaupan sääntely puhutti sekin vuonna 2014, sillä päinvastaisista pyrkimyksistä huolimatta kauppaa koskeva EU-tasoinen sääntely on lisääntymässä. Yksi Kaupan liiton keskeisistä tavoitteista on pyrkiä vaikuttamaan siten, että sääntely kevenisi.
Kaikki sääntely Suomessa ei kuitenkaan ole lähtöisin EU:sta, vaan merkittävä osa siitä on kotikutoista eli kansallista. Kaupan liitto on vapaan kilpailun puolustaja. Liiallinen kotimainen sääntely hidastaa alan kehitystä, vähentää kilpailua ja uudistuksia.
Sääntely vaikuttaa muun muassa uusien yksiköiden perustamiseen, aukioloihin ja hintoihin. Huonolaatuisen sääntelyn vaikutukset kaupalle ovat moninaiset.
Kaupan liitto otti vaikuttamisessaan huomioon lähestyvät eduskuntavaalit ja pyrkii vaikuttamaan erityisesti hallitusohjelmaan siten, että kotimarkkinat olisivat elinvoimaiset ja kaupan toimintaedellytykset hyvät.
