Sääntely vaikeuttaa kaupan kasvua
Kahden eri aloilla menestyneen ja kasvavan suomalaisen perheyrityksen, Broman Groupin ja Unikulman, omistajilla ja toimitusjohtajilla Harri Bromanilla ja Vesa Tuomisella on päättäjille yhteinen viesti: yritystoiminnan sääntelyä Suomessa täytyy purkaa. Pahimmillaan liiallinen sääntely ehkäisee heidän mukaansa kasvua ja hyvinvoinnin syntymistä.
Broman-konserniin kuuluu yhteensä jo 44 Motonet- ja AD VaraosaMaailma -myymälää. Uusin yksikkö avattiin maaliskuussa 2015 Porvoossa. Ketjut ovat kasvaneet nopeasti ja lisää laajentumishaluja olisi, jos niitä vain sallittaisiin toteuttaa.
”Vuoden 2015 aikana meillä on tarkoitus käynnistää puolenkymmentä rakennushanketta eri puolelle Suomea; Joensuuhun, Savonlinnaan, Helsinkiin, Tornioon ja Hyvinkäälle”, Harri Broman kertoo.
”Osassa näistä kaavatilanne on sellainen, että projektin varsinainen käynnistäminen ei ole mahdollista. Tilaa vievää kauppaa koskeva uuden maanrakennuslain siirtymäsäännös päättyy 15.4.2017. Tämän jälkeen osa kaavoista ei enää täytä uuden lain vaatimuksia, mikä tarkoittaa, että hankkeita ei voida käynnistää ennen kuin kaavoitus on saatettu ajan tasalle. Tämä voi viedä jopa vuosia.”
Broman arvostelee lakia siitä, että se estää monia kaupan alan yrityksiä toteuttamasta kasvustrategiaa ja siten luomasta lisää työpaikkoja alalle. Lakia olisi hänen mielestään muutettava ja yksinkertaistettava.
”Vähittäiskaupan suuryksikön pinta-alarajaa olisi nostettava merkittävästi nykyisestä 2 000 neliömetristä 4 000–5 000 neliömetriin. Lisäksi tilaa vievä erikoiskauppa tulisi poistaa maankäyttö- ja rakennuslain sääntelyn piiristä”, hän linjaa.
Tarvittaisiin tervettä maalaisjärkeä
Sääntelyn aiheuttamien ongelmien kanssa on paininut myös Vesa Tuominen, jonka sata henkeä työllistävällä Unikulmalla on yhteensä 14 myymälää. Suomessa myymälöitä on 12 ja lisäksi Vantaalla toimii oma tehdas.
Maankäyttö- ja rakennuslaki ei suinkaan ole ainoa säädösviidakko, joka aiheuttaa kasvuhakuiselle yrittäjälle harmaita hiuksia. Tuominen on useissa yhteyksissä kritisoinut suomalaiseen kauppaan kohdistuvaa sääntelyä, joka hänen mielestään on uskomattoman ylimitoitettua.
”Suomessa Unikulman täytyy raportoida toiminnastaan yhteensä 54 viranomaiselle, Virossa vastaavasti yhdelle. Syy tähän on se, että viranomaisyhteistyö ja tiedonkulku toimivat naapurimaassamme, vaan ei meillä. Sääntely Suomessa on liiallista, monentasoista ja kankeaa. Maankäyttö- ja rakennuslaki on hyvä esimerkki. Eri viranomaiset vahvistavat maakuntakaavat, yleiskaavat ja asemakaavat. Jokaisessa vaiheessa täytyy jonkun peukalonjälki näkyä.”
Tuomista ärsyttää myös se, että lakien ja säädösten tulkinnat muuttuvat koko ajan. Toiminnan ennakoitavuus on yrittäjälle tästä syystä erittäin vaikeaa.
”Säädöksiä on niin paljon, ettei yrittäjä voi pysyä niistä kaikista perillä. Hän ei voi noudattaa niistä jokaista, vaikka haluaisikin. Näin yrittäjästä tehdään tahtomattaan rikollinen”, kärjistää Tuominen.
”Tärkeää olisi se, että niin kansalaiset kuin yrityksetkin ovat halukkaita noudattamaan lakeja ja määräyksiä, koska kokevat ne mielekkäiksi ja oikeudenmukaisiksi. Tämä koskee vaikkapa verojen maksua.”
Tuominen peräänkuuluttaa viranomaissääntelyyn tervettä maalaisjärkeä. ”Onko siinä mitään mieltä, että huonekalukaupan parkkipaikkavaade on samanlainen kuin ruokakaupalla, vain yhden esimerkin mainitakseni”, hän kysyy.
Positiivistakin löytyy. ”Kun kilpailu- ja kuluttajavirasto yhdistyivät, moni säädös meni uusiksi ja asioita on kehitetty oikeaan suuntaan”, hän sanoo ja naurahtaa, ettei sentään ole viranomaisten takia menettänyt yöuniaan.
