Kauppa tahtoo työllistää
Osa-aikatyöllä on suuri merkitys palvelualoilla, erityisesti kaupassa. Ilman osa-aikatyötä kauppa ei voi palvella asiakkaitaan parhaalla mahdollisella tavalla ja toimia samalla kannattavasti. Osa-aikaisten avulla kauppa pystyy mitoittamaan työvoiman määrän aukioloaikojen sekä asiakasvirtojen voimakkaiden vaihtelujen mukaan.
Kaupat panostavat työvuorosuunnittelun kehittämiseen ja etsivät sitä kautta mahdollisuuksia antaa lisätunteja osa-aikaisille työntekijöilleen. Huomattava kuitenkin on, että enemmistö eli 74 prosenttia osa-aikaisesta työvoimasta tekee sitä vapaaehtoisesti tai henkilökohtaisista syistä (lähde: Tilastokeskus, Työvoimatutkimus).
Osa-aikatyön ansiosta työelämässä voi olla mukana vaihtuvissakin elämäntilanteissa. Se myös selkeästi pidentää työuria tekemällä mahdolliseksi joustavan siirtymisen työelämään tai eläkkeelle. Osa-aikatyön työllistävälle ja työuria pidentävälle vaikutukselle tulisikin antaa arvoa.
Uusi avaus: koulutustyösuhde
Kaupan liitto teki vuonna 2014 uudenlaisen avauksen nuorten työllistämisen edistämiseksi. Se ehdottaa nykyisten oppisopimusten rinnalle koulutustyösuhdetta 15–25-vuotiaille nuorille. Koulutustyösuhdetta on kehitelty ja selvitetty Ruotsissa. Lähtökohtana on, että jotkut nuoret oppivat parhaiten tekemällä eikä niinkään tutkintoa suorittamalla.
Noin vuoden kestävässä koulutustyösuhteessa nuori oppii ammattitaitoja käytännössä työpaikalla ennalta laaditun suunnitelman mukaisesti, työnantajan opastuksella. Teoriaopiskelua ei ole, eikä tutkintoa suoriteta. Erona oppisopimuskoulutukseen on lisäksi, että koulutuksen alussa palkka olisi alempi ja koeaikaa vastaava koulutusjakso kestää enimmillään vuoden. Tavoitteena on nuoren työllistyminen, pysyvän työsuhteen syntyminen.
Kaupan liitto uskoo, että koulutustyösuhde madaltaisi merkittävästi työnantajien, varsinkin pk-yritysten, kynnystä työllistää nuoria. Työnantajan kannalta byrokratia olisi keveämpi kuin oppisopimuskoulutuksissa.
Työnteko kannattavaksi
Viime vuosina on voimakkaasti herätty ongelmaan, jota erilaiset kannustinloukut aiheuttavat suomalaiseen työelämään. Ei ole liioiteltua sanoa, että ne suorastaan haittaavat työllistymistä, vaikka laaja yksimielisyys vallitseekin siitä, että työnteon tulisi aina olla kannattavaa. Kannustinloukkujen seurauksena lisätunteja ei aina kannata tehdä tai työtä ottaa lainkaan vastaan, sillä äärimmäisissä tapauksissa lisäpalkasta ei jää mitään käteen.
Kannustinloukkujen kielteisiin vaikutuksiin purisi parhaiten tuloverotuksen keventäminen. Samanaikaisesti koko tukijärjestelmä tulisi ottaa uuteen tarkasteluun puhtaalta pöydältä.
Välttämättömiä uudistuksia
Kauppa ponnistelee nyt eteenpäin sitkeässä taantumassa ja alan rakenteita muuttavassa murroksessa. Työmarkkinoita on pakko kehittää niin, että kaupan yritykset menestyvät myös tulevaisuudessa.
Kaupan liiton ja Palvelualojen ammattiliitto PAMin yhteisen osa-aikatyöryhmän tavoitteena on vähentää lisätyöhön liittyviä kiistoja muun muassa työvuorosuunnittelun kehittämisen ja hyvien käytäntöjen avulla. Käynnissä on myös alan palkkausjärjestelmän uudistaminen.
Kaupan liitto ja PAM ovat sopineet menettelytavoista, joilla erimielisyyksiä voidaan ratkaista mahdollisuuksien mukaan työpaikoilla. Tammikuussa 2015 liitot julkaisivat asiasta yhdessä laaditun oppaan.
Lisätietoa:
