Parempaa palvelua ja vastuullisuustyötä
Palveluiden kehittäminen ja vastuullisuus ovat suomalaiselle kaupalle arkipäivän tekoja ja arvovalintoja. Poimimme vuodelta 2014 esimerkkejä siitä, kuinka panostukset näihin teemoihin näkyvät.
Ruoka-apua tarpeeseen
Krista Sorsakivi jatkaa Espoossa isoisänsä jo vuonna 1968 perustaman kaupan pitämistä. K-market Sorsakivi siirtyi tuoreelle kauppiasyrittäjälle alkuvuodesta 2015.
Myymäläneliöt, joita on noin 300, on käytetty tehokkaasti. Tilaan mahtuu myös palvelutiski, josta pursuu herkkuja tavallisena arkiaamunakin.
Tehokasta on myös myymälän toiminta. Sorsakiven periaatteena on, että hukkaan ei heitetä mitään. Kaikki syntyvä jäte, pahvi, metalli, lasi, muovi ja biojäte lajitellaan.
”Tämän periaatteen ovat meillä sisäistäneet kaikki työntekijät”, hän vakuuttaa.
Hyvästä ympäristönhuollosta eli jätteen vähentämisestä kaupalle napsahti viime vuonna Helsingin seudun ympäristöpalvelujen myöntämä palkinto.
Biojätteeseen ruokaa menee erittäin vähän, lähinnä hedelmiä ja vihanneksia. Viimeistä käyttöpäivää lähestymässä olevat tuotteet kerätään myynnistä pois jo ennakkoon ja lahjoitetaan hyväntekeväisyysjärjestö Manna-avulle, joka hakee ne myymälästä joka arkiaamu.
”Maitotuotteita, eineksiä, lihaa ja leipää, kaikki tarpeeseen ruoka-apua tarvitseville”, Krista Sorsakivi kertoo.
Viime vuosina kaupat ovat saaneet tunnustusta ruoka-avun antamisesta. Lahjoitukset ovatkin merkittäviä ympäri Suomen. Yhteistyökumppaneita ovat niin seurakunnat, erilaiset hyväntekeväisyysjärjestöt kuin SPR.
Stockmann: Hankintaketju läpinäkyväksi
Tiesitkö, missä maassa ja millaisissa olosuhteissa päälläsi olevat vaatteet on valmistettu? Stockmann päätti lisätä hankintaketjunsa läpinäkyvyyttä ja julkaisi huhtikuussa 2014 listauksen käyttämistään omien vaatemerkkien tavarantoimittajista ja tehtaista. Lindex ja Seppälä julkaisivat niin ikään listan käyttämistään tehtaista ja tavarantoimittajista. Valmistusmaa kerrotaan myös omien merkkien vaatteissa.
”Osalle asiakkaista hankintaketjun vastuullisuus on ostokriteeri. Saamme tasaiseen tahtiin tiedusteluja, jotka koskevat tuotteiden valmistusmaata, tuotanto-olosuhteita ja ihmisoikeuksien toteutumista”, Stockmannin yhteiskuntavastuuasiantuntija Johanna Stenbäck kertoo.
Hänen mukaansa Stockmann ei usko, että joku valmistusmaa sinänsä olisi hyvä tai huono. Avainasemassa on yhteisten toimintaperiaatteiden noudattaminen hyvien työolojen saavuttamiseksi maassa kuin maassa.
Yksi valmistusmaista, Bangladesh, nousi otsikoihin, kun huonokuntoinen tehdasrakennus romahti ja onnettomuudessa kuoli tai loukkaantui tuhansia työntekijöitä.
”Olemme ensimmäisenä suomalaisena yhtiönä sitoutuneet sopimukseen Bangladeshin tehdasturvallisuuden parantamisesta ja tehostaneet merkittävästi tehtaiden valvontaa, vaikka Stockmannille ei tehty vaatteita onnettomuustehtaassa. Vuonna 2014 auditointeja ja tarkastuksia tehtiin lähes 400, ja niiden jälkeen esimerkiksi paloturvallisuutta on lisätty. Tätä työtä jatkamme yhdessä tavarantoimittajien kanssa”, Stenbäck kertoo.
Kaupasta kylän palvelukeskus
Voisiko kauppa olla kylän, taajaman tai lähiön todellinen sydän, joka kaupan palvelujen lisäksi tarjoaa monipuolisesti yksityisiä ja julkisia palveluja? Tätä kokeiltiin parin vuoden ajan julkisrahoitteisessa Kyläkauppahankkeessa, joka päättyi alkuvuodesta 2015.
”Kyläkauppa voi luontevasti koota kattonsa alle erilaisia palveluita, kuten apteekin, Alkon ja Postin palvelut sekä toimia paikkana, jossa kunta ja paikalliset yritykset kertovat toiminnastaan ja jakavat tietoa. Kauppa voi myös olla yksi osa palveluita tuottavassa verkostossa, jota johtaa joku muu toimija”, hankkeen projektipäällikkönä toiminut Ilkka Nieminen Päivittäistavarakauppa ry:stä kertoo.
Hankkeessa syntynyt lähipalvelukokeilun malli tukee paikallisten lähipalveluiden järjestämistä kyläkaupan, paikallisten yritysten ja yhteisöjen sekä kunnan yhteistyöllä. Palvelut voidaan tarjota kannattavasti, kun paikalliset toimijat kootaan yhteen kokonaisuutta tuottamaan.
”Kaupalle, paikallisille yrittäjille ja yhteisöille kumppanuus tuo lisää mahdollisuuksia palveluiden tarjoamiseen. Kun asukkaat saavat palvelut läheltä, säilyvät kylät vireinä ja elinvoimaisina”, Nieminen jatkaa.
Hankkeen saavutuksista hän nostaa lähipalvelukokeilun lisäksi esille Postin uuden kevennetyn asiamieskonseptin. Myönteistä on myös se, että yhteistyö kuntien kanssa on nytkähtänyt liikkeelle: kunnat ovat alkaneet tiedottaa palveluistaan myymälöjen näyttötauluilla.Hankkeessa pilotoitiin myös kunnan sote-asiakkaille suunnattua kyläkaupan järjestämää ruoka-annos- ja kauppakassipalvelua.
Pilottihankkeessa oli mukana 12 kyläkauppaa ja kuntaa: Hailuoto, Kemiönsaari, Lapinjärvi, Leppävirta, Lieksa, Parikkala, Posio, Rautjärvi, Ruokolahti, Siikajoki, Tyrnävä ja Uusikaupunki.
Lähikauppa panostaa pakettipalveluihin
Kuluttajat yhdistävät mielellään ruokakauppakäyntiin myös muita asioita. Tämä on huomattu Suomen Lähikaupassa, joka haluaa tuoda kuluttajien tarjolle lisää arkea helpottavia palveluja ja ratkaisuja.
”Euroopassa lähikaupat ovat vahvassa kasvussa ja uskomme samaan kehitykseen täälläkin. Monipuoliset lähipalvelut helpottavat paitsi kiireistä arkea, myös autottomien ja vanhustalouksien päivittäistä elämää”, palvelujohtaja Petri Toivonen Suomen Lähikaupasta kertoo.
Tunnetuin ja kysytyin osa Lähikauppojen palvelutarjontaa ovat pakettipalvelut. Viimeisten viiden vuoden aikana 660 kaupasta on välitetty reilusti yli 10 miljoonaa pakettia. Määrät ovat kasvussa: tammikuussa 2015 lähtien Kelan jakamat äitiyspakkaukset voi noutaa Siwasta tai Valintatalosta Matkahuollon lisäksi.
Varsinaisten verkkokauppojen toimittamia paketteja sekä mahdollisia palautuksia on voinut tehdä myymälöissä jo pitkään. Suomen Lähikauppa on investoinut kauppaverkostonsa remontteihin viimeisten parin vuoden aikana kymmeniä miljoonia euroja. Pakettipalvelut ovat merkittävässä roolissa.
”Olemme nostaneet pakettitilojen ja koko kassa-alueen visuaalisuuden uudelle tasolle. Posti-toimipisteissä olemme kehittäneet uudenlaisia tilaratkaisuja yhteistyössä Postin kanssa. Henkilökunnan koulutuksissa pakettipalvelut ovat olleet keskeisellä sijalla”, Petri Toivonen kertoo.
K-ryhmällä omat nuorten työllistämistalkoot
Kaupat ovat perinteisesti merkittäviä nuorten työllistäjiä ja haluavat olla sitä vastakin. K-ryhmän kaupat aloittivat syksyllä 2013 omat nuorten työllistämistalkoot nimellä Nuorisotakuuohjelma. Nuorten työllistämisessä onnistuttiin yli odotusten.
”Työllistimme K-ryhmän kaupoissa reilun vuoden aikana lähes parituhatta työtöntä nuorta, mikä tarkoittaa, että alkuperäinen tavoite onnistuttiin kaksinkertaistamaan. Työsuhteiden lisäksi tarjosimme oppisopimuskoulutuspaikkoja ja työkokeiluja”, Keskon henkilöstöstä ja sidosryhmäsuhteista vastaava johtaja Matti Mettälä kertoo.
Talkoissa oli mukana lähes 600 kauppiasta ympäri Suomen. Eniten nuoria työllistyi ruokakauppoihin.
”Ohjelma osoitti, että nuorisotakuu toimii, kun siihen ollaan valmiita panostamaan. Keskeistä onnistumisessa oli myös tiivis ja mutkaton yhteistyö työnantajien ja TE-toimistojen välillä”, Mettälä toteaa.
