Vaikutamme kansainvälisesti
Kaupan liiton kauppapoliittisen strategian tärkeimpiä tavoitteita ovat sujuvan ulkomaankaupan ja vapaakaupan edistäminen, liiallisen sääntelyn purku, vastuullisen liiketoiminnan edistäminen sekä kaupan yritysten Venäjän toimintojen säilyttäminen, ylläpito ja kehittäminen.
Kansainvälisessä vaikuttamisessa sääntelyn purkamisen suunta on EU, josta tullut sääntely on päinvastaisista pyrkimyksistä huolimatta viime vuosina lisääntynyt. Liitolle tärkeä vaikuttamiskanava on EuroCommerce, eurooppalaisen kaupan edunvalvojien muodostama yhteistyöelin, jonka kautta vaikutetaan komissioon ja Euroopan parlamenttiin (EP). EU-tasolla moneen asiaan vaikutetaan myös yhteistyössä Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) kanssa.
EuroCommerce-vaikuttamisella on merkitystä ja kuuluvuutta, tuohan kauppa 11 prosenttia EU:n bruttokansantuotteesta ja tarjoaa yli 15 prosenttia Euroopan työpaikoista. Vuoden 2014 lopussa EU-komissioon perustettiin Kaupan korkean tason työryhmä edistämään eurooppalaisen kaupan globaalia kilpailukykyä. EuroCommercen hallituksessa Kaupan liiton edustajana on Keskon lakiasiainjohtaja Anne Leppälä-Nilsson.
EU-sääntelyä kevennettävä
EU:lla on tänä päivänä tiukka ote suomalaisesta kaupasta: sieltä peräisin on yli 80 prosenttia alan sääntelystä. Mahdollisimman yhtenäiset ja joustavasti toimivat Euroopan sisämarkkinat edistäisivät parhaiten eurooppalaisen kaupan kilpailukykyä. Liiallinen sääntely vaikuttaa päinvastoin. EU-sääntelyn keventäminen onkin kauppapoliittisen strategian tärkeimpiä tavoitteita.
Kaupan liitto ajaa komission työryhmän kautta muun muassa seuraavia tavoitteita: tietosuojalainsäädännön yhtenäistäminen ja väljentäminen, korttimaksamisen kustannusten alentaminen, elintarvikeketjun kansallisen itsesäätelyjärjestelmän toteuttaminen pakottavan EU-tasoisen lainsäädännön sijaan sekä luopuminen pakollisista alkuperämaamerkinnöistä.
Etenemisiä ja takapakkia
Tavoitteista pisimmälle on edetty korttimaksamista koskevissa kysymyksissä. Maksamisesta on aiheutunut kaupalle valtavia kustannuksia, jotka ovat täysin läpinäkymättömiä kuluttajille. Kauppiailta perittäviin maksuihin on nyt tulossa rajoituksia, kun EU:ssa päästiin sopuun korttimaksuista perittävien siirtohintojen enimmäismääristä.
Edistytty on myös elintarvikeketjun kansallisessa itsesäätelyssä, jossa Suomi on edelläkävijä. Järjestelmää on kokeiltu Euroopan laajuisesti vuoden verran, ja kokemukset ovat hyvät. Mukana on jo lähes 900 kaupan ja elintarvikealan yritystä. Suomessa järjestelmässä mukana olevien päivittäistavarakauppojen toiminta kattaa lähes 98 prosenttia maamme päivittäistavarakaupan myynnistä. Suomalaisia maataloustuottajia edustaa etujärjestö MTK, jonka kautta kaikki maanviljelijät ovat järjestelmän piirissä.
Huonoimmalla tolalla asiat ovat tietosuojalainsäädännössä. Yhdysvalloissa se on merkittävästi vapaampaa kuin Euroopassa, mikä tarkoittaa, että amerikkalaiset yritykset pystyvät hyödyntämään asiakastietojärjestelmiään eurooppalaisia tehokkaammin. Tietosuojan toteuttamisesta EU:ssa uhkaa tulla todellinen kilpailuhaitta, kun sitä ollaan edelleen kiristämässä.
Epäluottamus Venäjää kohtaan kasvanut
Epäluottamus EU:n ja Venäjän välillä on tällä hetkellä syvä, ja asioiden palauttaminen entiselleen vie kauan. EU–Venäjä-kauppasopimus oli määrä uusia vuonna 2014, mutta tämä ajatus on toistaiseksi haudattu. Öljyn hinnan lasku ennätyksellisen alhaalle, ruplan arvon romahdus, ostovoiman supistuminen ja tuontiyritysten toiminnan vaikeutuminen sekä talouspakotteet takaavat, että Venäjän kansantalous ei kasva ainakaan seuraavaan kolmeen vuoteen. Vuonna 2015 bruttokansantuotteen arvellaan supistuvan 4–8 prosenttia.
Vuonna 2014 Suomen ja Venäjän välinen kauppavaihto väheni 13 ja tax free -myynti 30 prosenttia. Rajakauppa supistui 20 prosenttia. Kauttakulkuliikenne rajalla on vähentynyt huomattavasti ja rajatarkastukset lisääntyneet. Vuosi 2015 ei näytä edellistä paremmalta.
Huolimatta geopolitiikan kauppapolitiikalle aiheuttamista suurista vaikeuksista Kaupan liitto toimii suomalais-venäläisen kauppayhteistyön edistämiseksi ja kehittämiseksi pitkällä tähtäimellä. Myös tulevaisuudessa EU on Venäjälle luontainen yhteistyösuunta muun muassa integroituneiden energiamarkkinoiden vuoksi. Pysyminen Venäjän markkinoilla vaatii suomalaisilta yrityksiltä nyt vahvaa tasetta ja pitkäjänteisyyttä. Positiivisia esimerkkejä menestymisestä Venäjällä vaikeissakin olosuhteissa löytyy jäsenistöstämme. (Ks. Case Aspo)
EU–USA-sopimus on mahdollisuus kaupalle
EU:n ja USA:n väliset vapaakauppasopimusneuvottelut etenevät. Merkittävimmät hyödyt saavutettaisiin teknisen sääntelyn harmonisoinnilla ja kauppamenettelyjen helpottamisella.
Kaupan liitto tukee lähtökohtaisesti vapaata kauppaa ja uskoo, että toteutuessaan maailman kahden kulutuskykyisimmän markkinan, USA:n ja Euroopan, välinen vapaakauppasopimus olisi myönteinen asia kaikille suomalaisille elinkeinoille, myös suomalaiselle kaupalle. Tästä syystä liitto vaikuttaa EuroCommercen, ulkoministeriön ja muiden sidosryhmien kautta ja toivoo myönteistä lopputulosta neuvotteluille.
