Venäjällä on mahdollista menestyä
”Vaikea, laaja ja riskaabeli – silti täynnä mahdollisuuksia menestyä myös tulevaisuudessa”, luonnehtii Aspo-konsernin toimitusjohtaja Aki Ojanen itämarkkinaa, jolla suomalainen monialayhtiö toimii.
Venäjän lisäksi Aspo on läsnä Valko-Venäjän, Kazakstanin ja Ukrainan miljoonakaupungeissa.
Aspo-konserni muodostuu Leipurin Oyj:stä, joka toimittaa raaka-aineita, palveluita ja koneita leipomo- ja muulle elintarviketeollisuudelle, muoviraaka-aineita ja kemikaaleja toimittavasta Telkosta, energiatehokkuustekniikkaan erikoistuneesta Kaukomarkkinoista sekä teollisuuden raaka-aineiden merikuljetuksia hoitavasta ja varustamotoimintaa harjoittavasta ESL Shippingistä.
Tänä päivänä Aspo on yksi parhaiten Venäjällä menestyneistä suomalaisyrityksistä niin kasvulla kuin kannattavuudella mitattuna. Poliittisesta ja taloudellisesta epävarmuudesta huolimatta myös vuosi 2014 oli hyvä. Aspon liikevoitto ylitti jopa markkinoiden ennakkoarviot.
Venäjä on osa kotimarkkinaa
Konsernin vanhin yritys, Leipurin, on toiminut Suomessa sata vuotta. Kansainvälistymisen tiellä tärkeimmät askeleet ovat olleet Suomen liittyminen EU:hun sekä yhtiön etabloituminen Venäjän markkinoille. Millä eväillä Leipurin on siellä menestynyt?
”Meillä on puolellamme etuja, jotka ovat tulosta pitkäjänteisestä ja määrätietoisesta työstä. Olemme toimineet Aspona alueella Neuvostoliiton ajoista lähtien. Korostamme paikallisille yhteistyökumppaneillemme, että olemme asettuneet sinne pysyvästi”, Aki Ojanen kertoo.
”Tunnemme toimialoiltamme oikeita henkilöitä oikeilla paikoilla, mikä on maassa sangen tärkeää. Kokemusta on ehtinyt kertyä myös monista kriiseistä. Jokaisesta olemme ottaneet opiksemme ja kehittäneet kykyämme varautua erilaisiin tilanteisiin.”
Ojanen kiittelee onnistuneeksi päätöstä laajentaa toiminta-aluetta kohti itää aina Siperiaan saakka. Baltiassa Leipurin aloitti toimintansa heti valtioiden itsenäistyttyä. Suomi on luonnollisesti ollut vahva kotimarkkina alusta saakka. Tänä päivänä kolmannes liikevaihdosta tulee Suomesta, kolmannes Venäjältä ja kolmannes muista maista.
Mahdollisuuksia kriisissäkin
Ojasen mukaan Venäjän nykyisessä talouskurimuksessa on samat piirteet kuin edellisessä kriisissä vuonna 2008: öljyn maailmanmarkkinahinnan halpeneminen, ruplan arvon heikkeneminen ja bruttokansantuotteen lasku.
Yksi oleellinen ero kuitenkin on.
”Edellisellä kerralla USA ja EU tekivät parhaansa auttaakseen Venäjää yli vaikeuksien, joista se toipuikin nopeasti. Nyt joudumme varautumaan siihen, että kansantalous supistuu, ihmisten ostovoima heikkenee ja yritysten rahoitusolosuhteet vaikeutuvat useina vuosina peräkkäin.”
Entä onko mahdollista, että Venäjän kriisistä löytyisi edes pieni valonpilkahdus positiivista? Leipurin-näkökulmasta kyllä.
”Kriisi on vauhdittanut paikallisten raaka-aineiden tuotantoa ja hankintaa Venäjän tulliliittoalueella. Konsultointi-, koulutus- ja tuotekehityspalveluiden kysyntä on kasvanut. Esimerkiksi koeleipomot, joita olemme perustaneet yhteistyössä paikallisten yliopistojen kanssa, käyvät täydellä teholla. Opetamme niissä uusimman tekniikan käyttöä sekä paikallistuotteita jalostavan reseptiikan hyödyntämistä. Koeleipomoissa asiakkaalle kehitetyt tuotereseptit taas luovat markkinan sekä koneille että reseptin mukaisille raaka-aineille.”
Vaikka euroissa 2014 laskettu kokonaisliikevaihto säilyi entisellä tasollaan, se on paikallisissa valuutoissa mitaten noussut lähes 30 prosenttia. Kun toiminnat kulut ovat ruplia, ei kannattavuus ole heikentynyt vaan parantunut.
