Kaupan vuosi

ENG / SE

Kaupan toimintaedellytyksiä parannetaan sääntelyä purkamalla

Kaupan liitto on vahva vapaan kilpailun puolustaja. Tavoitteenamme on edistää vastuullista kauppaa, vapaiden markkinoiden syntymistä ja monopolien purkamista. Kaupan kehitystä Suomessa hidastaa liiallinen, monentasoinen ja kankea sääntely, joka vähentää kilpailua ja uudistumista. Se vaikuttaa uusien yksiköiden perustamiseen, tuotteiden hintoihin ja palveluiden saatavuuteen.

On tärkeää, että lainsäätäjät ymmärtävät liiallisen tai huonolaatuisen sääntelyn vaikutukset kaupan alalle. Lisäksi jos säädökset muuttuvat usein, toiminnan ennakoitavuus on vaikeaa.

Suomessa tarvitaan parempaa sääntelyä, jotta yrityksiä ei asetettaisi eriarvoiseen asemaan. Yrityksen menestyksen tulee perustua sen etevämmyyteen markkinoilla, ei sellaisiin etuihin, joita se saa sääntelyn kautta. Tehokkaasti toimivat ja kilpaillut markkinat ovat tae sille, että kuluttajat saavat parhaat palvelut parhaaseen mahdolliseen hintaan.

Erityisen tärkeää on varmistaa, ettei sääntelyllä aiheuteta kilpailuhaittaa suomalaisille toimijoille verrattuna kansainvälisiin kilpailijoihin.

Myönteistä etenemistä monella rintamalla

Kaupan liitto nostaa sääntelyyn liittyen esille muun muassa alkoholilakiesityksen: kannatamme sen läpimenoa ja voimaansaattamista. Alkoholilainsäädännössä edelliset merkittävät muutokset ovat peräisin 1960-luvulta, joten nyt on korkea aika tehdä pieni liikahdus eurooppalaiseen, vapaampaan suuntaan. Pitkällä tähtäimellä tavoitteenamme on alkoholin vähittäismyynnin monopolin purkaminen.

Myös apteekkialalle ajamme lisää kilpailua.

Maankäyttö- ja rakennuslain kokonaisuudistus on viimein lähdössä liikkeelle. Kaavoitus on ollut paljon puhuttu esimerkki byrokraattisesta, suomalaisesta sääntelystä. Eri viranomaiset vahvistavat maakuntakaavat, yleiskaavat ja asemakaavat, mikä on hidastanut kohtuuttomasti kauppojen rakentamista.

Uusien myymälöiden perustaminen sekä nykyisten laajentaminen helpottuu jo vuonna 2017 vapautuvan kaavoituksen tuloksena. Tämä merkitsee lisää investointeja kaupan alalle ja samalla työpaikkoja rakentamiseen.

Sääntelyä purettava myös EU:ssa

Kansallisen kauppaa koskevan lainsäädännön lisäksi suomalaista kauppaa säännellään tänä päivänä yhä enemmän EU:sta. Tästä syystä olemme vahvistaneet edunvalvontaamme Brysselissä, jossa pyrimme entistä laaja-alaisempaan ja toisaalta täsmällisempään vaikuttamiseen. Tavoitteemme EU-vaikuttamisessa on aivan sama kuin kotimaassa: parempi sääntely, joka kohtelee yrityksiä yhdenvertaisesti.

EU-edunvalvonta tapahtuu kahdella tavalla: vaikuttamalla Eurocommercen eli Eurooppa-tasoisen kaupan alan edunvalvontajärjestön kautta sekä vaikuttamalla päättäjiin suoraan Suomessa, Euroopan parlamentissa ja komissiossa.

Brysselissä on käynnissä useita suuria kaupan alalle merkityksellisiä hankkeita. Yksi keskeisistä on unionin yhteinen maatalouspolitiikka ja siihen liittyvä tukijärjestelmä. Koko eurooppalainen maatalous on parhaillaan melkoisten paineiden ja haasteiden edessä, joten ei ole ihme, että sääntelyhalukkuus lisääntyy. Kaupan liiton näkemyksen mukaan suomalainen elintarvikeketju toimii nykyisellään erittäin hyvin, eikä ketjun sopimussuhteita koskevalle lisäsääntelylle ole perusteita.

Toinen polttava puheenaihe EU:ssa ovat jätteet. Ns. kiertotalouspaketissa on kyse hyvistä tavoitteista koskien syntyvän jätteen määrän vähentämistä ja kierrätyksen lisäämistä. On kuitenkin huolehdittava siitä, ettei esimerkiksi pakkausjätteiden tehostuvasta kierrättämisestä aiheudu kohtuuttomasti kustannuksia ja työtä yksin kaupalle. Tässäkin asiassa suomalainen kauppa toimii tunnetusti vastuullisesti. Jätteiden vähentämiseen meillä on luonnollinen intressi, sillä kaikki toiminnassa syntyvä jäte ja hävikki maksavat.

Toimivat digitaaliset sisämarkkinat ovat myös kannatettava EU-tasoinen tavoite. Niiden luomiseen kuitenkin liittyy haasteita, jotka koskevat muun muassa kuluttajansuojaa, tietosuojaa ja digitaalisia sopimuksia. Näiden asioiden yhteydessä tulee huolehtia siitä, että ne eivät aiheuta kaupalle ylimääräistä työtä ja kustannuksia ja että suomalaisen liiketoiminnan kilpailukyky turvataan.

Takaisin ylös