Kauppa eteni tavoitteissaan
Kaupan liiton vuosia ajama tavoite, kauppojen vapaat aukioloajat, toteutui vuoden 2016 alussa. Muun muassa OECD on huomauttanut Suomea useasti siitä, että sääntely rajoittaa kaupan kilpailua.
Nyt tavoite kilpailun lisäämiseksi on toteutunut. Tekemämme selvityksen mukaan runsas 80 prosenttia päivittäistavarakaupoista ja lähes puolet erikoiskaupoista kokee kilpailun kiristyneen nimenomaan uusien aukioloaikojen vuoksi.
Sama selvitys kertoo, että kuluttajat ovat ottaneet aukioloajat erittäin positiivisesti vastaan. Kaikkein tyytyväisimpiä vapaisiin aukioloaikoihin näyttävät olevan kaupassa asioivat lapsiperheet ja suurten kaupunkien asukkaat. Uusien aukioloaikojen koetaan helpottavan arjen järjestelyjä.
Uusien työntekijöiden palkkaaminen on lisääntynyt kaupan alalla selvästi. Myös tehtyjen työtuntien määrä on kasvanut. Kaupan liiton syksyllä 2016 tekemässä jäsenkyselyssä viidennes vähittäiskaupan yrityksistä ilmoitti lisänneensä työntekijöiden määrää vapautuneiden aukioloaikojen vuoksi ja lähes 40 prosenttia kertoi lisänneensä osa-aikaisten työtunteja.
Vapautuneista aukioloajoista eniten ovat hyötyneet suuret kaupan alan toimijat ja suuret yksiköt, erityisesti päivittäistavarapainotteiset marketit. Kriittisesti uudistukseen suhtautuvat pienet päivittäistavarakaupat ja erikoiskaupat sekä kioskit, jotka ovat menettäneet myyntiään.
Se millaisiksi kaupan aukioloajat kokonaisuudessaan Suomessa lopulta muodostuvat, ratkeaa pitkälti kuluvan vuoden aikana, kun niistä saadaan riittävästi kokemusta ja tietoa. Viime kädessä asian ratkaisevat asiakkaat ostokäyttäytymisellään.
EU-säännöksen toimeenpano vapaaehtoisuuteen perustuen
Kauppa haluaa olla mukana vähentämässä jätteiden syntyä sekä maa- ja vesialueiden roskaantumista. Kaupan liitto ja ympäristöministeriö allekirjoittivat lokakuussa 2016 ympäristöministeriön ensimmäisen Green deal -sopimuksen, jolla EU-direktiivi pannaan toimeen vapaaehtoisuuteen perustuen eikä lain avulla. Katsotaan tuottavatko alan omat innovatiiviset toimet muovikassien käytön vähentämiseksi parempia ratkaisuja kuin mitä saavutettaisiin hallinnollisella ohjauksella. Sopimus toteuttaa myös hallitusohjelman linjauksia säädösten sujuvoittamisesta: käytetään säädöksille vaihtoehtoisia ohjauskeinoja ja pidättäydytään EU-säännösten toimeenpanossa kansallisesta lisäsäätelystä.
Sopimuksen taustalla on EU:n pakkausdirektiivin muutos, jonka toimeenpanon keinoista voidaan sopia kansallisesti. Tavoitteena on, että vuoden 2025 loppuun mennessä muovikasseja kulutetaan enintään 40 kappaletta henkeä kohden vuodessa. Sopimuksessa Kaupan liitto sitoutuu vuoteen 2025 asti kannustamaan ja opastamaan kaupan alan yrityksiä, jotta ne liittyisivät mukaan, tukemaan neuvonta- ja valistuskampanjoita sekä seuraamaan tavoitteiden toteutumista ja toimittamaan tiedon seurannasta ympäristöministeriölle.
Ilmastotalkoita jatketaan
Suomessa jatketaan energiatehokkuuden parantamista vapaaehtoisin toimin. Kaupan ala on mukana uudella vuonna 2017 käynnistyneellä ja vuoteen 2025 ulottuvalla energiatehokkuussopimusten kaudella.
Kaupan ala on hoitanut leiviskänsä tähän saakka hyvin, sillä ensimmäisellä sopimuskaudella, jossa oli mukana parikymmentä kaupan alan yritystä, energiansäästöt ovat olleet merkittäviä. Kauppa onkin ollut eräs aktiivisimmista toimialoista näissä ympäristö- ja ilmastotalkoissa.
Säästämistä jatketaan reippaasti, sillä uuteen sopimukseen liittyvä yritys sitoutuu tehostamaan energiankäyttöään 7,5 prosenttia vuoteen 2025 mennessä. Kaupan liitto kuitenkin muistuttaa, että säästöjen kannustavuutta ei pitäisi heikentää energiaverojen korotuksilla.
Tärkeitä päätöksiä vuonna 2016 olivat myös suomalaisen verkkokaupan kansainvälistymistä edistävän eComGrowth-hankkeen käynnistyminen sekä Palvelualojen ammattiliiton kanssa sovittu kilpailukykysopimus, joka toteutti työajan pidennyksen hyvällä tavalla ja lisäsi mahdollisuuksia paikalliseen sopimiseen. Myös maankäyttö- ja rakennuslaissa astuttiin aimo askel oikeaan suuntaan.
