Kaupan ja palveluiden merkitys kansantaloudessa tunnustettava
Kauppa ja yksityiset palvelut ovat olleet Suomen talouden veturi vuoden 2008 talouskriisin jälkeen. Vientiteollisuus on ollut pitkään vaikeuksissa, eikä se ole vieläkään päässyt vauhtiin toivotulla tavalla.
Kuluttajapalveluiden tilannetta on vaikeuttanut ns. sisäinen devalvaatio, jonka avulla on yritetty kohentaa teollisuuden kilpailukykyä kotimaisia kustannuksia leikkaamalla. Lisäksi maamme edellisten hallitusten aikana on korotettu sekä välillisiä että välittömiä veroja, mikä on osaltaan nakertanut kuluttajien ostovoimaa.
Sisäinen devalvaatio ei ole oikea keino kääntää talous nousuun, sillä uudet työpaikat eivät synny teollisuuteen, vaan palvelualoille. Lisäksi teollisuuden osuus kansantuotteestamme on laskenut jo vuosikymmeniä, kun taas palvelualojen osuus on jatkuvasti noussut. Tällä hetkellä yksityiset ja julkiset palvelut muodostavat yhteensä noin 70 prosenttia koko kansantaloudestamme.
Uutta kasvua luodaan palveluilla
Tärkein oppi Suomen viimeisimmästä, pitkästä ja sitkeästä taantumasta on, että pienenkin kansantalouden on pidettävä huolta monipuolisesta elinkeinorakenteesta. Se ei voi luottaa vain muutamaan vientialaan. Nyt on sellaisen politiikan aika, joka mahdollistaa kotimaisen kysynnän ja palvelualojen kasvun. Asialistalle on tuotava ne verotukseen, sääntelyyn ja työmarkkinoiden toimintaan liittyvät asiat, jotka tällä hetkellä estävät palvelualojen tuottavuuden kasvua.
Suomi tarvitsee nyt palvelualojen tulevaisuusohjelman, jonka avulla maahamme luodaan uutta kasvua, vahvistetaan kansantaloutta, edistetään kotimarkkinoiden elinvoimaisuutta sekä ylläpidetään hyvinvointia. Kaupan liitto kutsuu laajasti sidosryhmiä rakentamaan yhdessä tulevaisuusohjelman sisältöä.
Päämääränä on, että ohjelman tavoitteet näkyvät seuraavassa hallitusohjelmassa vuonna 2019. Viimeistään silloin palveluiden merkitys kansantalouden kasvulle ja kehitykselle on tunnustettava.
