Kaupan vuosi

ENG / SE

Ei ilman sääntelyä, vaan paremmalla sääntelyllä

– Kaupan liiton strateginen tavoite, parempaa sääntelyä, on hyvä ilmaisu. Kaupan intressi ei suinkaan ole holtiton, villiä länttä muistuttava markkina. Hyvää sääntelyä tarvitaan, se voisi olla suomalainen vahvuus, joka on säilytettävä. Kokonaan toinen kysymys sitten on, onko kaikki sääntely tarpeellista ja ajan tasalla olevaa, SOK:n kenttäjohtaja Arttu Laine pohtii.

Toimenkuvansa mukaisesti hän on sääntelyasioiden kanssa tekemisissä jatkuvasti niin SOK:n kuin alueosuuskauppojen kautta. Hän sanoo aistineensa ilmassa nyt myönteistä muutosta. Viranomaisilla on halua kuunnella kaupan ääntä ja asiantuntemusta.

Alkoholilain, apteekkilain ja kaavoittamisen osalta ollaan menossa parempaan suuntaan, ja tällä tiellä Laine kannustaa päätöksentekijöitä jatkamaan.

Hyvä sääntely mahdollistaa

Kansainvälisessä vertailussa Suomi on kuitenkin edelleen voimakkaimmin säänneltyjen kansantalouksien joukossa. Meillä on vielä sellaisia monopoleja ja jäykkiä rakenteita, joita harvassa maassa enää nähdään, itse aikanaan kuusi vuotta SOK:n liiketoimintaa Virossa johtanut Arttu Laine miettii.

– Virohan on esimerkiksi hyvin vapaa markkina. Tietyissä asioissa voimme katsoa sieltä esimerkkiä. Se, mikä veljeskansamme taloudenpidossa ja yleensä koko yhteiskunnallisessa kehittämisessä on positiivisinta, on valtava eteenpäin menemisen vimma. Sääntely voisi meilläkin olla enemmän mahdollistavaa kuin ylisuojelevaa. Tästä esimerkkinä vaikkapa kaavoitus.

Arttu Laineen mielestä on ilman muuta oikein, että yhteiskunta päättää kaavoittamisesta, mutta asenteellisesti kaavoituksen pitäisi lähteä kehityksen mahdollistamisesta ja elinkeinomyönteisyydestä.

Hän miettii, että maailman nopea muutos haastaa lainsäätäjän ja koko yhteiskunnan. Muutoksessa mukana pysyminen on valtava haaste viranomaisille ja lainsäätäjälle, kun se on riittävän vaikeaa yrityksillekin.

– Mielestäni aika hyvä nyrkkisääntö olisi, että aina kun tehdään uusi säännös, puretaan kaksi vanhaa. Näin ei vanhan päälle kertyisi jatkuvasti uutta.

Supisuomalaista valitusrumbaa

Myöskään lupa- ja valitusmenettelyjä kauppa ei halua poistaa, mutta huomattavasti parantamisen varaa olisi niiden ennakoitavuudessa, joustavuudessa ja ennen kaikkea nopeudessa. Tämän S-ryhmä on joutunut jälleen kerran havaitsemaan, kun se toteuttaa kaikkien aikojen suurinta investointiaan, päivittäistavarakaupan jättimäistä logistiikkakeskusta Sipoon Bastukärrissä.

Ennen kaikkea Bastukärr on investointi tulevaisuuteen. Siellä testataan monia sellaisia asioita, jotka viitoittavat kaupan kehitystä tästä eteenpäin. Huippumodernilla robottiteknologialla automatisoitu laitos on myös luontoa säästävän ympäristöteknologian edelläkävijä.

Logistiikkakeskusta rakennetaan nyt seitsemättä vuotta ja käyttöön sen pitäisi tulla kesällä 2017. Arttu Laine kertoo, että isossa kuvassa kaikki on sujunut erinomaisesti.

– Olemme edenneet kokonaisuudessaan aikataulun ja budjetin mukaisesti. Sipoon kaupunki ja eri viranomaiset ovat suhtautuneet hankkeeseen koko ajan hyvin ratkaisukeskeisesti, oli sitten kysymys vaikkapa tontin kaavoittamisesta, liikennejärjestelyistä tai ympäristövaikutuksista. Ratkaisuja on saatu aikaan ja yhteistyö on ollut kaikin puolin sujuvaa, koska investoinnin suuri merkitys on ymmärretty.

– Suomalaista nykytodellisuutta kuvaa kuitenkin se, että lähes kaikista luvista, joita tällaisessa hankkeessa on erittäin monia, on valitettu. Tämä myöhästytti jo liikkeelle lähtöä puolella vuodella, ja on sen jälkeen vaatinut paljon työtä, energiaa ja epävarmuuden sietoa. SOK:n lakimiesten palveluillekin on kysyntää riittänyt, Laine hymähtää.

Poistetaan pölyisimmät säädökset

Arttu Laine korostaa edelleen, että kaupan, viranomaisten ja muiden päätöksentekijöiden intressit norminpurkutalkoissa ovat yhteiset. Parempi sääntely lisää kilpailua, madaltaa kustannustasoa, parantaa työllisyyttä ja samanaikaisesti yritysten kannattavuutta, nopeutta ja joustavoittaa asioiden hoitoa sekä lisää Suomen kansantalouden kansainvälistä kilpailukykyä.

– Nyt on aika siivota kaikkein pölyttyneimmät nurkat lainsäädäntöviidakossa. Esimerkiksi apteekkilaki on peräisin 1600-luvulta!

Takaisin ylös