Elinvoimainen palveluala osaksi hallitusohjelmaa
Suomessa on meneillään elinkeinorakenteen murros. Sen seurauksena kaupan ja palveluiden merkitys kansantaloudessa jatkaa kasvuaan. Kauppa ja muut palvelualat vaativat nyt määrätietoisesti päättäjiltä tämän tosiasian tunnustamista.
Maassamme on laadittu teollisuudelle vuosikymmenten aikana monia erilaisia kilpailukykyä tukevia ohjelmia. Niiden sisältö on näkynyt harjoitetussa talouspolitiikassa. Palvelualoilla ei ole aiemmin vastaavia ohjelmia ollut. Kaupan liiton viesti onkin selkeä: seuraavassa hallitusohjelmassa palvelualat on otettava nykyistä paremmin huomioon. Ne on nostettava talouspoliittisessa ja yhteiskunnallisessa päätöksenteossa vientiteollisuuden rinnalle. Kaikkia toimialoja on kohdeltava tasapuolisesti.
Kasvua palveluiden viennillä
Monella mittarilla mitattuna kauppa on Suomen suurin yksityinen toimiala. Se tuottaa 10 prosenttia bruttokansantuotteesta ja työllistää 11 prosenttia työllisistä.
Kaupan ympärille on mahdollista rakentaa yritysten verkosto, jossa yhdessä kehitetään uusia palveluita ja innovaatioita. Niistä voi syntyä maallemme vientituotteita, ja kaupan ja palvelualojen yrityksille voi avautua lisää kansainvälistymismahdollisuuksia. Jo nyt perinteisen tavaraviennin rinnalle on noussut palveluiden vienti, jonka osuus on jo kolmannes koko viennin arvosta. Teollisuuden arvonlisäys syntyykin tulevaisuudessa entistä useammin uusista palvelutuotteista.
Suomessa ihaillaan tällä hetkellä kovasti Ruotsin kansantalouden saavutuksia ja kilpailukykyä. Kannattaa huomioida, että sielläkään kasvu ei ole syntynyt teollisuudesta, vaan nimenomaan yksityisistä palveluista. Sellaiset naapurimaassamme vahvat alat kuin kauppa, informaatio ja viestintä, rahoitus ja vakuutus sekä muut liike-elämän palvelut ovat kaikki tietointensiivisiä toimialoja. Toisin sanoen niissä tuottavuutta voidaan kasvattaa digitaalisuutta hyödyntämällä.
Myös meillä suomalaisessa kaupassa nähdään digitaalisuuden tarjoamat valtavat mahdollisuudet paitsi toiminnan tehostamiseen myös asiakasymmärryksen parantamiseen. Tulevaisuudessa opimme kohdentamaan entistä tarkemmin tuote- ja palvelutarjontaamme sekä viestintäämme, josta tulee entistä vuorovaikutteisempaa. Digitalisoituminen ei suinkaan hävitä kaupan alalta työpaikkoja, vaan päinvastoin uudistaa ja parantaa palveluja sekä muuttaa työn luonnetta entistä mielenkiintoisemmaksi.
Kaupan ala haluaakin olla tiennäyttäjä suomalaisessa elinkeinoelämässä, mitä tulee digitaalisuuden hyödyntämiseen.
Palvelualoille elinvoimaa sääntelyä purkamalla
Kaupan myynti kasvoi vuonna 2016 ensimmäistä kertaa vuosiin. Keskeinen syy tähän oli talouden piristymisen ohella kauppojen aukioloaikojen vapautuminen. Tämä on hyvä esimerkki siitä, kuinka sääntelyä purkamalla syntyy positiivisia vaikutuksia. Kaupan liiton laskelmien mukaan aukioloaikojen vapauttaminen toi alalle takaisin tuhansia uusia työpaikkoja.
Kaupalle keskeistä on, että kuluttajien ostovoimasta pidetään huolta. Suomesta on valitettavasti tullut korkean palkkatason, mutta heikon ostovoiman maa. Pääsyy tähän on verotus.
Palvelualojen elinvoimaisuuden takaamiseksi Kaupan liitto haluaakin kannustaa maamme nykyistä hallitusta tekemään edelleen ennakkoluulottomia ratkaisuja – sellaisia, joita aukioloaikojen vapauttaminen ja ansiotuloverojen keventäminen ovat olleet.
Heikon ostovoiman olosuhteissa kauppa on jatkuvasti parantanut omaa tuottavuuttaan, nyt jo 15 vuoden ajan peräkkäin. Näin se aikoo tehdä vastaisuudessakin.
Aiomme myös luoda lisää työpaikkoja ja tuoda hyvinvointia yhteiskuntaan, jos siihen annetaan mahdollisuus. Kutsumme siksi monia eri tahoja rakentamaan palveluiden tulevaisuutta Suomessa. Sen haluamme tehdä jäsentemme toiveita kuunnellen. Kysymme vuoden 2017 aikana jäseniltämme, millaisia käytännön asioita heidän mielestään tulisi tehdä, jotta Suomen kansantalouden kehityksen kannalta välttämättömiä palvelualoja voitaisiin vahvistaa.
Taavi Heikkilä
hallituksen puheenjohtaja
Kaupan liitto
