Kauppaa ravistellaan monelta suunnalta
Suuri murros, jota kaupan ala parhaillaan käy läpi, vain kiihtyy tulevaisuudessa. Tämän vuoksi on tärkeää, että Kaupan liitto alan edunvalvontajärjestönä on entistä paremmin selvillä tekijöistä, jotka luovat kaupalle muutospaineita ja vaikuttavat kuluttajakäyttäytymiseen. Näitä toimintaympäristön muutosvoimia synnyttävät niin taloudellinen, teknologinen, sosiaalinen kuin poliittinen kehitys.
Kaupan on kyettävä näkemään entistä selkeämmin ja entistä pidemmälle tulevaisuuteen. Juuri tästä syystä panostamme nyt erityisesti paitsi tämän tulevaisuuden ymmärtämiseen, myös sen luomiseen omalta osaltamme yhteistyössä muiden palveluelinkeinojen kanssa.
Tällä hetkellä elinkeinopolitiikka Suomessa ei tue riittävästi uusiutumista, vaan uusiin ongelmiin haetaan vanhoja ratkaisuja. Jos talouspoliittiset linjaukset tukevat vain olemassa olevia teollisia rakenteita, kauppa ja palvelut eivät hyödy kansantalouden kehittymisestä, eivätkä voi tehokkaasti osallistua sen kehittämiseen.
Hitaan talouskasvun ja kansainvälisen kilpailun paineissa
Talous kasvaa Suomessa myös lähivuosina varsin hitaasti. Myös ostovoiman kasvu on heikko tai olematon. Työttömyys helpottaa vain hieman ja keskipalkkaiset työt vähenevät. Matala inflaatio tukee lyhyellä aikavälillä kuluttajien ostovoimaa, mutta pitkällä aikavälillä se voi hidastaa talouskasvua entisestään.
Samanaikaisesti kansainvälinen kilpailu kiristyy. Tämä näkyy erityisesti ulkomaisen verkkokaupan yhä merkittävämpänä roolina kuluttajien arjessa. Lisäksi fyysisten kansainvälisten toimijoiden määrä Suomessa lisääntyy erityisesti erikoistavarakaupassa. Kuluttaja hyötyy tästä kehityksestä, mutta kaupan katteet pienenevät ja kannattavuus on jatkuvassa paineessa.
Digitalisoituminen kiihtyy
Digitaalisuus on voimakkaimmin kaupan toimintaympäristöä ja toimintaedellytyksiä muokkaava tekijä. Tämä kehitys kiihtyy edelleen. Vuoteen 2020 mennessä kauppa kokee paljon suuremman digitaalisen transformaation kuin sillä tähän mennessä on takanaan.
Teknologiat uudistuvat ja käyttöön tulee valtava määrä erilaisia sovelluksia, jotka nyt ovat eri kypsyysvaiheessa. Tällaisia ovat esimerkiksi älykkäät robotit, liikeohjautuvat laitteet, kaupalliset miehittämättömät lennokit, itsekseen liikkuvat kulkuvälineet, henkilökohtaiset virtuaaliavustajat, aivot ja tietokoneen yhdistävät käyttöliittymät, henkilökohtainen analytiikka, 4D-printtaus ja virtuaalitodellisuus. Esimerkiksi näillä, osittain jo käytössä olevilla teknologioilla, tulee olemaan iso merkitys kaupan alalla.
Hyvin nopeasti digitalisaatio aiheuttaa muutoksia maksutavoissa, joten niihin tulee varautua heti.
Menestyminen digitalisoituvassa maailmassa edellyttää kulkemisesta kehityksen eturintamassa. Valitettavasti Suomi ei enää johda digitaalista ja teknologista kehitystä. Riskinä on taantuminen seurailijaksi.
Edunvalvonta on murroksessa
Koko edunvalvontajärjestelmä on nyt murroksessa ja työmarkkinajärjestöjen rooli muutoksessa. Keskusjärjestöjen merkitys tullee pienenemään, mutta muuten uusi työmarkkinarakenne on vielä vaikeasti hahmotettavissa. Toimialaliittojen kilpailu vaikuttavuudesta, näkyvyydestä ja jäsenistä todennäköisesti lisääntyy samanaikaisesti, kun järjestäytymisaste laskee. Vientivetoisen ns. Suomen mallin rakentaminen tulevien palkankorotuksien järkiperäistämiseksi on vielä kesken.
Tällä hetkellä niin Suomessa kuin koko EU:ssa on nähtävissä halukkuutta sääntelyn purkamiseen. Keskustelu monopolien oikeutuksesta ja kilpailun merkityksestä on noussut yhä vahvemmin esille. Markkinamekanismeille halutaan antaa tilaa, mutta kehitys etenee kovin hitaasti. Tavoite purkaa turhaa sääntelyä on kaupan kannalta hyvä asia, jonka eteenpäin viemiseksi on tehty työtä jo pitkään.
Suhde omistamiseen muuttuu
Vastuullinen toiminta on tänä päivänä jo välttämätön edellytys yrityksen menestykselle ja sen merkitys tulee yhä kasvamaan. Kaupan maine vastuullisena toimialana on erittäin positiivinen asia, mutta maineen säilyttämiseksi tulee tehdä jatkuvasti työtä.
Varautua tulee siihen, että ympäristöpuolella Eurooppa-tasoinen sääntelyn purku ei toteudu, vaan kaupalle asetetaan lisää velvoitteita.
Vertaiskauppa ja jakamistalous kasvavat, mikä voi viedä markkinoita perinteisiltä kaupoilta mutta toisaalta myös avata uusia, innovatiivisia mahdollisuuksia.
Kiertotalouden merkitys nousee sekin, ja kaupan on löydettävä keinoja saada osansa tästä kehityksestä. Etenkin nuorten kuluttajien suhde omistamiseen muuttuu. Myös uudenlaisten rahoitusratkaisujen yleistyminen esimerkiksi autokaupassa ja muidenkin kestokulutushyödykkeiden kaupassa muuttaa suhdetta omistamiseen.
Poliittiset riskit ovat kasvaneet
Poliittiset riskit ovat tällä hetkellä kaupan kannalta suuremmat kuin vuosiin. Protektionistinen ja nationalistinen ajattelu saa lisää kannatusta sekä Euroopassa että Yhdysvalloissa. Tämä vaikeuttaa vapaata kauppaa ja estää esimerkiksi USA:n ja Euroopan välisen vapaakauppasopimuksen syntymisen. Sillä olisi toteutuessaan ollut positiivinen vaikutus koko Suomen talouteen.
Myöskään Venäjän pakotteille ja vastapakotteille ei loppua näy. Tilanne on toisaalta vaikeuttanut monien kaupan alan yritysten toimintaa, mutta toisaalta myös ohjannut etsimään uusia toimintatapoja tai kumppaneita.
