Kaupan tavoitteet etenivät
Suomessa käytiin eduskuntavaalit keväällä 2015. Uuteen hallitusohjelmaan vaikuttaminen oli keskeinen osa Kaupan liiton edunvalvontaa ja viestintää vuodesta 2014 alkaen. Kiteytimme viestimme elinvoimaisten kotimarkkinoiden tärkeydestä ja edellytyksistä kolmeen sanaan: verot, verkko ja vastuu.
Suomalaista verotusta on pakko keventää – niin tulo- kuin kulutusverotusta. Molemmat leikkaavat ostovoimaa, mikä on myrkkyä kaupalle ja koko palvelusektorille.
Digitaalisuus ja verkkokauppa ovat nopeasti muuttaneet yritysten toimintaympäristöä. Suomalaiselle verkkokaupalle on annettava tasavertaiset mahdollisuudet kilpailla ulkomaisten jättien kanssa, eikä sitä pidä enää rasittaa ylimääräisillä kustannuksilla.
Kauppa tuntee vastuunsa elinkeinoelämän suurimpana työllistäjänä. Työmarkkinoita tulisi kehittää joustavaan suuntaan, jotta palvelualan yritykset voivat menestyä ja tarjota työtä myös tulevaisuudessa. Erityistä huolta tulisi kantaa ja toimenpiteitä suunnata nuorisotyöttömyyden torjumiseen.
Voimme olla tyytyväisiä siitä, että useita Kaupan liiton tavoitteita sisältyy hallitusohjelmaan. Nyt toivomme, että ohjelma toteutetaan lupausten mukaisesti.
Kauppa päättää itse aukioloajoistaan
Vuoden 2016 alkajaisiksi toteutui kaupan jo vuosia ajama tavoite aukioloaikojen täydellisestä vapauttamisesta. Kaupat voivat nyt itse päättää, milloin liikkeet ovat auki. Uskomme, että kauppiaat ovat parhaita asiantuntijoita arvioimaan, millaisia aukioloaikoja asiakkaat haluavat.
Heikossa taloustilanteessa uudistus lisää kauppojen mahdollisuuksia työllistää ja luoda kasvua. Uudistuksen myötä monimutkainen ja eriarvoistava poikkeuslupakäytäntö jää historiaan.
Hintakilpailu laski ruuan hintaa
Päivittäistavarakaupan kilpailu – tai sen väitetty puuttuminen – on ollut Suomessa puheenaiheena jo vuosia. Kilpailun toimivuudesta saatiin kiistatonta näyttöä viime vuoden aikana, kun rajun hintakilpailun seurauksena ruuan hinta laski Suomessa kaksi prosenttia.
Pitkä taantuma ja kuluttajien ostovoiman heikkeneminen ovat korostaneet hinnan merkitystä kilpailukeinona. Kaikki päivittäistavarakaupan yritykset Suomessa yrittävät vähintään pitää kiinni tai mieluummin kasvattaa markkinaosuuksiaan ruokakaupassa.
Hintakilpailu oli vahva puheenaihe mediassa, ja keskustelua käytiin elintarvikeketjun jokaisen osan näkökulmasta. Hintakilpailu synnytti suomen kieleen jopa uudissanat ”halpuuttaminen”, ”reiluuttaminen” ja ”parhuuttaminen”.
Vuoden aikana paljon keskustelua kaupan piirissä herättivät myös osa-aikatyö sekä digitaalisuuden kaupan käynnille tuomat uudet haasteet ja mahdollisuudet. Keskustelua käytiin edelleen myös Venäjä-pakotteiden vaikutuksista ja venäläisten turistien määrän vähenemisestä Suomessa. (Ks. Kansainvälisessä kilpailussa.)
Työmarkkinoille tarvitaan joustavuutta
Suuria yhteiskunnallisia, myös kauppaa koskevia, keskustelunaiheita olivat yhteiskuntasopimus ja turvapaikanhakijat.
Kaupan liiton tavoitteena on edelleen paikallisen sopimisen edistäminen sekä vaikuttaminen tekijöihin, joilla voidaan lisätä työvoiman käytön joustavuutta ja edistää kustannuskilpailukykyä.
Pakolaiskeskustelussa kauppa on usein nähty maahanmuuttajien mahdollisena työllistäjänä ja kotouttamisen edistäjänä. Useilla kaupan yrityksillä onkin jo pitkä kokemus maahanmuuttajien työllistämisestä. (Ks. Case HOK-Elanto.)
Turvallisuutta kauppaan
Suomessa tapahtuu myymälävarkaus joka kymmenes minuutti. Poliisille ilmoitettiin vuonna 2015 yhteensä 47 700 myymälävarkautta. Lisäksi uhkaavat tilanteet ja väkivaltainen, röyhkeä käyttäytyminen ovat lisääntyneet.
Kauppa kantaa huolta asiakkaidensa ja oman henkilökuntansa turvallisuudesta. Kaupan liitto on pettynyt siihen, että nimenomaan taparikollisuutta torjuva, jo kerran vahvistettu laki sakon muuntorangaistuksen palauttamisesta vedettiin takaisin.
Tämä merkitsee, että myymälävarkauksia tehtailevat rikolliset eivät vastaisuudessakaan joudu vastuuseen teoistaan. Varkaushävikistä aiheutuvat kustannukset maksaa viime kädessä rehellinen asiakas. Kaupan liitto toivoo, että muuntorangaistuksen palauttaminen otetaan uudelleen harkintaan.
Kaupallekin erityisen ajankohtainen turvallisuusaihe on tietoturva. Toistaiseksi kaupan piirissä ei ole toteutunut vakavia tietoturvauhkia, kuten palvelunestohyökkäyksiä tai tietomurtoja. Kansalaiset eivät kuitenkaan ole aiheesta syyttä huolissaan, sillä esimerkiksi yritysten nimissä tehtävät huijauslaskut sekä erilaiset verkkokauppapetokset ovat lisääntyneet. Kauppa tekee yhteistyötä toimialalla ja viranomaisten kanssa riskien torjumiseksi.
