HOK-Elanto suvaitsevaisuuden puolesta
Venäjältä, Ukrainasta, Romaniasta, Intiasta, Brasiliasta…, luettelee Sabine Peiseniek työkavereidensa synnyinmaita. Vantaalla Prisma Jumbossa työskentelevä nainen itse on kotoisin Virosta; äiti oli virolainen, isä latvialainen.
Sabine tutustui suomalaiseen Timoon Tallinnassa 1990-luvun alussa. Miehellä oli oma yritys ja Sabine työskenteli kaupassa. Vuosikymmenen lopulla miehen työt toivat Suomeen perheen, johon kuului jo pieni poikakin. Kotona oli puhuttu pääasiassa viroa, joten Sabine aloitti heti suomen kielen opiskelut.
– Minulla ei ollut täällä ystäviä eikä tuttavia, ja miehen sukulaisetkin asuivat toisella puolella maata. Halusin päästä mukaan työelämään.
Sabine osallistui ammattikurssille, jonka HOK-Elanto järjesti maahanmuuttajille, ja sai työharjoittelupaikan Malmin Prismasta. Seuraava työpaikka löytyi juuri ovensa avanneesta Jumbon Prismasta.
– Meitä muualta tulleita oli siihen aikaan kaupoissa töissä kourallinen. Muistelen, että Tikkurilan Anttilassa oli yksi venäläinen myyjä.
HOK-Elanto on työllistänyt maahanmuuttajia 1990-luvun lopusta lähtien. Maahanmuuttajien ammattikursseja on järjestetty kaikkiaan kymmenen. Niiden jälkeen on toteutettu useita nuorille suunnattuja koulutusohjelmia, joihin on osallistunut paljon myös maahanmuuttajaperheiden nuoria.
– Viime vuosina olemme edistäneet työperäistä maahanmuuttoa lähinnä ravintolatoimialalla, jossa työskentelee edelleen viitisenkymmentä filippiiniläistä kokkia. Rekrytointitoimenpiteitä tai koulutuksia emme enää kohdista erikseen maahanmuuttajille, vaan he tulevat meille normaalien rekrytointikuvioiden kautta, henkilöstöjohtaja Antero Levänen kertoo.
Muutakin kuin monikulttuurisuutta
HOK-Elannossa henkilöstöpolitiikka pohjautuu vahvasti monimuotoisuusajatteluun. Se ei tarkoita yksin monikulttuurisuutta, vaikka työntekijöitä onkin yli 40 maasta, vaan monimuotoisuutta sen kaikissa ilmenemismuodoissa. On työuraansa aloittavia junioreita ja senioreita, joilla on vankka työkokemus. Työryhmissä on osatyökykyisiä ja vajaakuntoisia ihmisiä. Monimuotoisuutta ovat myös erilaiset työsuhdemuodot, kuten kokoaikainen, osa-aikainen ja vuokratyöntekijä.
– Asiakkaamme ovat hyvin erilaisia, joten miksi emme myös me henkilökuntaan kuuluvat, Levänen huomauttaa.
HOK-Elannon työvoimasta nelisen prosenttia on ulkomaalaista syntyperää. Esimerkiksi Alepa-ketjussa maahanmuuttajataustaisten osuus on yli 10 prosenttia.
– Pääkaupunkiseudulla on taantumasta huolimatta vaikeuksia löytää ammattilaisia tiettyihin työtehtäviin, kuten tuoteryhmäasiantuntijoiksi, vuoropäälliköiksi tai keittiömestareiksi. Maahantulijoiden joukosta löytyy varmasti paljon tarvitsemiamme ammattilaisia. Suurimpana haasteena on riittävä suomen kielen taito; perusvalmiudet täytyy olla, jotta voi toimia esimerkiksi kassanhoitajana. Kirjallista kielitaitoa edellytämme, kun henkilöä lähdetään kouluttamaan erilaisiin vastuutehtäviin, Antero Levänen kertoo.
Sabine Peiseniek on ehtinyt tehdä monenlaista. Naisten ja lasten pukeutumisen osastojen jälkeen hän siirtyi infopisteeseen vuonna 2007. Samana vuonna aloitti toimintansa S-Pankki.
– Epäröin aluksi kielitaitoani, jonka on oltava kohtuullisen hyvä niin pankkiasioita hoidettaessa kuin reklamaatioita vastaanottaessa, nykyisin erinomaista suomea puhuva nainen kertoo. Lisävalttina hänellä on venäjän kielen osaaminen.
HOK-Elannossa Sabinella on ollut myös mahdollisuus opiskella. Taskussa ovat merkonomin paperit Mercuria Kauppiaitten Kauppaoppilaitoksesta ja todistus Myyjän ammattitutkinnosta Jollas Instituutista.
Kaupan vastuullisuustyö korostuu
HOK-Elanto on saanut paljon kiitosta maahanmuuttajien työllistämisestä, mutta taantuman syventyessä myös kriittiset mielipiteet ovat lisääntyneet. Erityisesti keskustelua ovat herättäneet turvapaikanhakijat.
– Turvapaikan saajille on pikaisesti luotava uusia koulutus- ja työharjoittelumalleja, joiden avulla heidät saadaan kotoutettua. Monelle riittää aluksi se, että he pääsevät tutustumaan suomalaiseen työelämään ja sen pelisääntöihin, Levänen toteaa.
HOK-Elanto on tukenut kotouttamistyötä muun muassa lahjoittamalla avustuksia SPR:lle ja vastaanottokeskuksille sekä ottamalla rohkeasti kantaa monimuotoisuuden ja monikulttuurisuuden puolesta. Joulurauhaa-pienoiselokuvan välityksellä aihe nostettiin yleiseen keskusteluun – siinä onnistuen.
– Elämme aikoja, jolloin vähittäiskaupan tekemä vastuullisuustyö korostuu. Myymälät ovat luontevia kohtaamispaikkoja erilaisille ihmisille. Se, että henkilöstömme on hyvin monimuotoista, on samalla viesti yhdessä tekemisen ja suvaitsevaisuuden puolesta, Levänen ja Peiseniek toteavat.
